Tarkempi projektisuunnitelma verkkokoulutuksesta

  • Tavoitteena on luoda oppimissimulaatio, jossa asiakasosapuoli saa mahdollisuuden tiedostaa oman pedagogisen käyttöteoriansa käytännössä ja oppii hyödyntämään verkkosovellustusta oppisisältönsä välittämiseen.

  • Simulaation ensimmäisessä vaiheessa luomme oppimisalustan, jossa me voimme harjoitella koulutussuunnitelman toteuttamista yhdessä asiakkaan kanssa aivan kuten hänen asiakkaansakin harjoittelevat vastaavan suunnitelman toteuttamista omiin tarpeisiinsa.

  • Alustan luominen vaatii teknologisen siirtymän, teknologisen designin, jossa perehdytetään asiakas uuteen työkaluun ja esitellään sen tarkoitus oppimistehtävän toteuttamisessa. Tässä oppimisen vaiheessa asiakas asettautuu omien oppijoidensa asemaan. 

  • Seuraavat oppimisen osatavoitteet määritellään asiakkaan kanssa opetussisällön tarkentuessa ja toteutuksen edetessä.

  • Mallin testaus tapahtuu simultaanisti yhdessä mallin toteutuksen kanssa. Asiakas toteaa mallin toimivuuden reaaliaikaisesti.

  • Samoin toteuttajat osoittavat designin oppimistavoitteiden täyttymisen, sillä mallin toteutuksen aikana syntyy vaihe vaiheelta kurssisuunnitelma asiakkkaan koulutussuunnittelun kurssille (2 op).

  • Tässä vaiheessa tarpeellista: Opetussisällöt sekä opetustapoihin perehtyminen sekä niiden näkyväksi tekeminen. Hahmottelemme niiden pohjalta oppimistehtäviä ja osatavoitteita yhdessä asiakkaan kanssa

  • The Aim of the Project is to create a learning simulation, where the customer gets a possibility to recognize her own practical pedagogical theory and learns how to make use of the internet-based solutions for teaching.

  • At the first stage we will create a learning platform, where we can practice to implement the plan for the course together with the client the same way as her clients do for their own purposes.

  • To create a platform demands a technological asset, technological design, where we will implement the client into the new tool. In this phase the client takes a role of her client.

  • The second part goals will be defined together with the client along with the learning material getting more precise.

  • Testing will be together simultaneously with the course in real-time.

  • Also the project doer show the design for gaining the fulfillment of learning goals. ( 2 points)

  • Necessary in this early phase: Material, pedagogy and making them visual. We will be making learning assets and part goals together with the client.

  • https://audioboom.com/boos/2857608-educational-project-at-university-of-oulu

Digitaalinen media oppimisprojektina, 1. luento

 

 

Monilukutaito, multiliteracy 

Maailma on menossa kohti monilukutaitoa. Se merkitsee sitä, että meidän pitää oppia lukemaan eri medioista kuten verkosta, printtimediasta, kirjasta, lehdestä ja eri sovelluksista. Luemme äidinkielellä ja tarvittaessa myös muilla kielillä sekä tekstiä että kuvaa.

Kirjoittaminen eri tavoilla täytyy myös osata. Näitä ovat käsialakirjoitus, tekstinkäsittely ja kirjoittaminen älylaitteilla, joille on olemassa erityisiä kyniä jopa 15 euron hintaan. Uusi opetussuunnitelma tulee sisältämään niin järisyttäviä elementtejä uuden luku- ja kirjoitustaidon osalta, että se tulee iskemään koko yleissivistävän kentän läpi.

Edellisellä multimediakurssilla tehtiin videoita, sarjakuvia kuten Bitstrips, joka on edelleen mielestäni hyvä.Tällä kurssilla käydään myös läpi tekijänoikeusasioita ja tuottamista. Luentopäiväkirja tehdään kolmesta luennosta ja suorituksiin kuuluu seitsemän harjoitusta.

Multimedia

Mikä ennen oli multimedian tila? Slidesharessa on edelliset luennot multimediasta; siihen kuuluvat kuva, ääni ja video.

– Erilaiset multimediapalvelut ovat kyllä liukkaita, opettaja toteaa. Opiskelijoiden kanssa keskusteltiin ajankohtaisesta tekijänoikeusjutusta, joka koski oululaisen lastensuojeluvideon julkaisua. Luennoitsija pohti asiaa eri näkökulmista, mitä on suojeleva suhtautuminen lapsiin, miksi isä julkaisi videon, ja mitä seuraa lapsille siitä, kun kuljetaan vasenta laitaa?

Unesco kannustaa rohkaisevaan suuntaan mediassa; siihen tulee erilaisia mediaelementtejä, jotka toimivat demokratian välineenä, assettina. Esimerkkinä muitetaan Twitter Egyptissä; sillä rohkaistaan ja kannustetaan, eikä panna tinalakkia päähän. Turkin Twittertilin sulkeminen todettiin hiljattain lanvastaiseksi.

Multimedian avulla mennään informaation lähteelle, tuottamiseen. Sillä vaikutetaan talouteen ja politiikkaan vaikka animaation avulla.

Mediakasvatus

Keskustelimme ryhmässä siitä, mikä oikeuttaa ja valtuuttaa antamaan mediakasvatusta (legacy). Keskustelimme mediasta, jossa moni ei edes ole.

– Millainen mediankäyttäjä, tuottaja olet?

Instagram on mielenkiintoinen, vaikka en muuten ole aktiivinen. Sosiaalinen media nousee arkikokemuksista, jos keksii materiaalia.

Miesopiskelija sanoi, ettei kuulu mihinkään palveluun.

Laru kertoi Minna-Riitta Luukan käsityksiä mediasta koulussa ja arjessa.

Nuorten vapaa aika on monimediainen, mutta koulu on yksimediainen. Opettajan ja oppilaan kohtaamiset ovat painettujen tekstien maailmasta. Siellä kerätään kännykät pois, koska ne ovat vihollisia, eikä koululla ole erityistä innostusta ottaa niitä käyttöön.

Mistä opetussuunitelman perusteiden uudistaminen juontaa? Aika järkälemäisiä uudistuksia on tulossa, joissa suodaan opettajalle enemmän valinnanvapauksia esiopetuksesta perusopetukseen ja lisäopetukseen. 

Minna-Riitta Luukka laajasta tekstikäsityksestä

“Literacy” ja kielitietoinen koulu on kokonaisuus. Laaja-alainen osaaminen koskettaa kaikkia oppiaineita. Pitää myös varmistaa, miten kaikki näkyy esimerkiksi liikunnan ja fysiikan opetuksessa. Monilukutaito tarkoittaa erilaisten viestien ja tulkinnan tuottamisen taitoa, jonka taustalla on laaja tekstikäsitys. Se ei aina ole kirjoitettua tekstiä, mutta se on lähellä ajattelun taitoa, akateemista tiedonlukutaitoa käytäväkeskusteluineen.

Ympäristöön kuuluu monia asioita kuten käsitteellisen kielen ajattelun kehittymistä oppiaineen oman logiikan mukaisesti. Erilaisten käytänteiden hallintaa, joka on tilannesisdonnaista ja kulttuurisidonnaista, Toiminnallisuus, ajattelemisen tavat, lukeminen, kirjoittaminen, piirtäminen, liikkuminen, katsominen, puhuminen, tekstien tulkitseminen.

Mitä kieli on? Se on osa sosiaalistumisprosessia ja monilukutaitoa. Eri oppiaineilla on eri kieli. Lapsen osaamisen jatkumoksi pitäisi rakentaa uutta. Miten vaatimustaso kehittyy?

Eri oppiaineiden monilukutaitojen sisällöt voisivat kehittyä yhtäaikaa, mutta on vaativaa selvittää, mitä monilukutaito on? Kaikissa oppiaineissa pitäisi monilukutaidon näkyä. Äidinkielenopettajat ovat avainasemassa, eksperttihenkilöitä, arvelee Laru.

Monilukutaito alkaa pikkulapsen tarinankerronnasta ja päättyy työelämään. Kaikki opettajankoulutus kytkeytyy yhteen. Monilukutaito on todella uusi asia, ja se tulee määrittelemään työuraa imaisun taitojen avulla. Se on kokonaisvaltaista; käsityö, musiikki, likunta, kuvataide. Dokumentointi, piirtämisen kaikki mahdolliset välineet.

Ensi viikolla tulee yliopistolle Rasberry ja uusia välineitä massoittain. Ne ovat iskunkestäviä ja lähdetäänkin halvalla teknologialla liikkeelle. Musiikkiin tehtiin iPad-kokeilu pienten lasten kanssa, ääntä tallennettiin. Samoin musiikkipankkeja Face hook-profiileja eri henkilöistä.

Pirjo Sinko pohtii monilukutaitoa

Kaikkea, mitä osaat kuten kirjoittaminen ja kuvan lukeminen. Eteläkorealainen taksinkuljettaja ei kyennyt lukemaan navigaattoria, vaikka se hänellä oli taksissa, kertoo Laru. Olisiko kuljettaja kuitenkin selvinnyt paremmin yksinkertaisesti perehtymällä hieman tekniikkaan?

Siiloajatteluun ja lukujärjestysajatteluun menee kauan aikaa. Kun mediaa lukee, ei kaikkeen tekniikkaan kiinnitetä enää huomiota. Se on luontevaa, kuten nauhoittaminen, äänen tallentaminen. Hauska esimerkki oli luonnonäänien nauhoittaminen, epä-äänien tallennusta, josta tehtiin musiikkia. Täysin uusi, ei vielä kuitenkaan ole harjoiteltu lasten kanssa. Monilukutaitoa tarvitaan matematiikan kielen opiskelussa.

Päivitän nettiä koko ajan, ja on iso konflikti entisen ja nykyisen välillä. Digitaalisen välineistön avulla opetan niitä, jotka on diginatiiveja. Milloin on puhuttu aikaisemmin monilukutaidosta?

– Niinpä, niinpä, niinpä. Lukemisen määrittely on ongelmallista.

– Tiedon hankkimista ja arvioimista, sanoi eräs opiskelija.

Laru kertoo ostaneensa lapsilleen kameran, joka toimii vielä kahdeksan metrin syvyydessä. Mitähän siitäkin seuraa?

 

 

 

 

Toisten opiskelijoiden blogien kommentointia

Luovuusko vaarassa teknologiatuetussa elämässä?

Liminganlahden yhtenäiskoulussa yhdistettiin vappujuhlinnat ja tvt-tunti.
Liminganlahden yhtenäiskoulussa yhdistettiin vappujuhlinnat ja tvt-tunti.

Sattumanvaraisesti valituissa blogiartikkeleissa oli näkökulmaeroja. Löysin kuitenkin ymmärrystä teknologiatuetun oppimisen tärkeydestä suomalaisessa koulujärjestelmässä. Kuulun samaan joukkoon pitkän työkokemukseni ja myös oman perheen kasvattajan roolin perusteella, joskin jälkimmäisen osalta saan neljältä aikuiselta lapseltani kuitteja liiasta teknologiariippuvuudesta, joka turmelee fyysisen terveyden liian koneen äärellä istumisen vuoksi.

Oulunlainen erityisopettaja Erkki Vuorio viittaa blogiartikkelissaan mielenkiintoiseen luennoitsijaan Ken Robinsoniin. Tämä TED-guru puhuu siitä, että koulu tappaa luovuuden. Melkein olen samaa mieltä. Hän kertoo myös, että viime vuosisadalla syntyneillä opetusjärjestelmillä on tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon korkeita yliopistotutkintoja.

Lähipiirissä keskustellaan usein siitä, onko ihminen onnellinen korkeasti oppineena, tuottaako hän yhteiskunnalle enemmän, onko hän pitkäikäisempi, vauraampi ja terveempi. Miten yleensäkin opitaan? Onko luovuus kaiken lähtökohta? Voiko koulu tehdä tuhojaan lapsen luovuudelle, kun lapset pistetään jonoon ja pisteytetään jokaisessa kouluvaiheessa?

Opettajan ja kasvattajan kokemus, vajaa neljä vuosikymmentä, onkin liian lyhyt aika arvioida opettamisen, oppimisen ja kasvattamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia yhteiskunnassa. Oma oppimiskäsitys voi olla ihan väärä, kun aina tulee yllätyksiä kadulla vastaan. Kasvatetut ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa ja mitä erilaisimmista tehtävistä. Koulutetun ihmisen nostaminen korokkeelle voi olla aivan väärää kehitystä, muusta ajatusmallista kun ei itsellänikään ole kokemustakaan.

Kummat ovat avuttomampia teknologian käytössä, vanhat vai nuoret?

Blogisti moravain kirjoittaa optimistisesti vanhempien ihmisten teknologisista valmiuksista ja omasta epävarmuudestaan teknologiaopinnoissa.

“Esimerkiksi tällä kurssilla minulle on tullut monta uutta Internet-sivua tutuksi, enkä aluksi oikein tahtonut muistaa mitä milläkin tehdään ja miten, mutta ajan kanssa nekin on tullut opittua ihan hyvin. Varmasti myös vanhemmat ihmiset oppivat käyttämään erilaisia aparaatteja.”

Avuttomuuden ajatukseen on helppo yhtyä, kun yrityksen ja erehdyksen kautta sählään tietokoneen haltuunoton moninaisissa vaiheissa.

Raivostuttavinta on se, että ei ole ketään kenelle möykkäisi. Onnistumisen tunne kuitenkin on ihanaa eikä perussählärin tarvitse pelätä virheitä. Iästä riippumatta on ollut aina edelläkävijöitä ja uteliaita persoonia, jotka ovat itse sitkeästi ottaneet selvää teknologiastakin. Ongelmakohtana on se, että monet palvelut toimivat englannin kielellä.

Vappukarnevaali Liminganlahden yhtenäiskoulussa sujui luovasti atk-luokassa, kun kolmoset opettivat ekoja ja päin vastoin.
Vappukarnevaali Liminganlahden yhtenäiskoulussa sujui luovasti atk-luokassa, kun kolmoset opettivat ekoja ja päin vastoin.

Mikä on opettajan rooli, merkitys ja vastuu?

Kaikkiin noihin kysymyksiin tömää oppimisympäristöissä. Opettajuuden syvimpään olemukseen on kokemukseni niin pitkä matka, että antiikin Kreikassa, saati Kiinassa tai Pisa Suomessa sitä ei vielä ole täysin oivallettu tai se on edelleen etsinnässä muuttuvissa yhteiskunnissa. Oulun yliopiston tieto- ja viestintätekniikan teknologiatuetun oppimisen kurssilla etsitään tietä oppimiseen teknologian avulla.

Nyt opettaja astuu kuvaan, kuten Aino Granlund kirjoittaa blogissaan.

“Tällaisten uudenlaisen ajattelun käynnistämisessä on opettajallamme vastuu. Hän on ensin kantanut meidät hyppytorniin, laittanut sukset jalkaan ja tönäissyt alas mäestä. Vielä en tiedä miten laskeutumisen kanssa käy, mutta täältä yläilmoista yhdyn Puavon:) sanoihin ( “TVT – Luentopäiväkirja 1″) siitä kuinka oli ilo nähdä opettevasta asiastaan innostunut opettaja työssään. Tällainen innostus tarttuu, ja tällainen muutosvastarintainenkin typykkä jaksaa itsekin innostua tieto- ja viestintätekniikasta pedagogisena työvälineenä. Kiitos siis Jari Laru!”

http://ainogranlund.wordpress.com/2013/10/22/tvt-paivakirja-2/

Blogin nimellä on merkitystä

”Marien maailma”, ” Sofien maailma”, mielikuvituksettomia vaihtoehtoja toistuvasti käytettynä, mutta sopii sinänsä hauskasti kun kyseessä on Mari-nimiset opiskelijat. Siltä osin nimivalinta on persoonallinen. Artikkeleissakin näkyy Marin vaikutus.

Blogin nimivalinnoissa Harto Pöngän Lehmätkin lentäis´-blogin ajoista on kehitytty tai jääty matkimaan. Jokaiselle blogin kirjoittajalle ensimmäisen blogin nimivalinta on vaikeaa. Pyörittelin toistakin blogin nimeä kauan huomaamatta, että nimi oli aivan lähellä ja asui meillä, kissa nimeltä Kissa, joka antoi blogille nimen Rundgren´s Cat. Näkyvyys syntyi nimellä Rundgren aivan ansiotta. Joillakin ratkaisuilla pääsee ohi hakukoneiden, mutta muitakin helppoja vihjeitä on tarttunut matkan varrella blogeihin.

Opiskelijat pohtivat teknologian käyttöä blogeissaan

– “On ilmeistä, että teknologiatuetun oppimisen tila Suomen koulumaailmassa ei ole tällä hetkellä kovin kummoinen. Tämä on yksi näkökulma. Toisaalta mitä voidaankaan vaatia? Muutos, joka halutaan viedä koulumaailmaan, vanhojenkin, omiin tapoihinsa tottuneiden opettajien keskuuteen, on aina ja poikkeuksetta hidas. Sen sijaan teknologian kehittyminen on vauhdissa.”

Mari kysyykin oivaltavasti lisää:

“Miten pysyä perässä? Nykymaailmassa teknologia on kuitenkin väistämättä osa jokaisen lapsen elämää. On siis löydettävä keinot. Vaihtoehtona ei ole kieltäytyä käyttämästä ja oppimasta käyttämään teknologiaa, koska esimerkiksi tuntee olonsa avuttomaksi uuden asian edessä. Sen verran ajankohtaisen ja tärkeän asian äärellä ollaan.”

Mari J. Heikkisen blogista lukemani sana ”vanhempaa” kiinnosti, koska kuulun siihen viiteryhmään. Olen samaa mieltä vanhemman ikäpolven opettajien vastustavista asenteista teknologian kehitykseen. Yksilöt poikkeavat valtavirrasta. Joidenkin asioiden oppimiseen vanhempi ikä on etu, joidenkin asioiden oppiminen on helpompaa ja luontevampaa nuorille.

Liminganlahden yhtenäiskoulun eka- ja kolmannen luokan vappu oli teknologiapainotteinen.
Liminganlahden yhtenäiskoulun eka- ja kolmannen luokan vappu oli teknologiapainotteinen.

”Osa opettajista on vanhempaa ikäpolvea ja teknologiaa ja sen nopeaa kehitystä on vierastettu ja sitä uskallettu seurata sivusta vain päätä puistellen. Osa opettajista taas on vain muuten teknologiakammoisia…. Siitä on saattanut kasvaa jopa miltein ylitsepääsemätön mörkö… Monesti luokan oppilaat saattavatkin ollakin enemmän perillä tunneilla käytettävistä teknologiavempaimista…, sillä monet oppilaista on kasvanut teknologian parissa…opettajien tulisi pyrkiä tutustumaan erilaisiin opetusmenetelmiin, joissa tieto- ja viestintätekniikkaa voisi hyödyntää monipuolisesti. …ovat karttakeppiä hiiren hiljaisen luokan edessä heiluttelevat opettajat jääneet jo kauas ajan jalkoihin…Kuitenkin …luotettavan liitutaulun voitonmarssi jatkukoon, mutta sen rinnalle olisi otettava tueksi välineitä teknologian maailmasta. …laitteiden järkevällä käytöllä oppilaat pääsisivät enemmän itse tutkimaan ja oppimaan esimerkiksi iPadeilla.

Mari Haapala kirjoittaa omasta lähtökohdastaan teknologiatuettuun oppimiseen

Olen tyytyväinen siihen, että luokanopettajan koulutuksessa on TVT-opintoja, sillä niin nykyisillä kuin myös meillä tulevilla opettajilla on velvollisuus opastaa lapset erilaisten laitteiden ja ohjelmien käyttöön, koska he tulevat  varmasti tarvitsemaan niitä taitoja jatkossa niin opiskelussa kuin työelämässäkin.

Opetussuunnitelman perusteet ovat täyttäneet kymmenen vuotta. Saman totesi Harto Pönkä, joka on oppinsa saanut Jari Larun opiskelijaryhmässä.

Muutama vihje blogistille

Lopuksi kertaan omaksi ja blogistien avuksi muistamiani verkkokirjoittamisen vihjeitä Anja Alasillan oppaasta Verkkokirjoittajan käsikirja:

kappalejako käyttöön, kappaleessa yleensä neljä riviä, väliotsakkeita. yksi asia kappaleeseen, toistoa sopivasti, hyvää yleiskieltä

Blogikirjoituksissa on teknologiatuettua oppimista pohdittu monelta kannalta ansiokkaasti, ja parantaminen onnistuu tiivistämisellä ja väliotsakkeilla. Jari Laru heitti ajatuksen, että opiskelijat voisivat kirjoittaa yhdessä artikkelin teknologiatuetun oppimisen tilasta ja tolasta jonkin lehden mielipidepalstalle.

Lähteet

http://opintie13.wordpress.com/

http://ainogranlund.wordpress.com/2013/10/22/tvt-paivakirja-2/

http://moravain.wordpress.com/

http://marienmaailma.wordpress.com/2013/10/07/tvt-kurssin-luentopaivakirja/

http://www.alasilta.fi/blog/3?page=6

http://ritvarun38.puheenvuoro.uusisuomi.fi/