10 tyypillistä asiaa suomalaisesta pääsiäisestä

1. Mämmi

IMG_5851.jpg
Mämmi maistuu myös muulloin kuin pääsiäisenä. Sitä saa pakastettunakin kaupoista.

Mämmi tehdään ruokatehtaissa, mutta minun lapsuudessani sitä tehtiin kotona, äidin keittiössä, tuohiropposeen ja paistettiin leivinuunissa. Isän viljelemästä rukiista. Mämmin ainekset ovat edelleen pääasiassa ruisjauho ja hmm…mitäs muuta? Se on kuitenkin kiinteää, mustaa ja paksua, makeaa ja lusikoitavaa jälkiruokaa, jota syödään (vanilja)kerman kera. Imellytys saa mämmin valmistuksessa makean maun esiin.

 

2. Munat

Kananmunat kuuluvat pääsiäiseen. Muna on uuden elämän vertauskuva. Niitä voi keittää sipulinkuorivedessä, jolloin niihin tulee hienot ruskean vivahteet. Niistä voi raakoina puhaltaa sisuksen pois, ja ne voi tyhjinä koristella vaikka vesiväreillä ripustettavaksi pajunoksiin.

Munankuori kuvaa hautaa, jonka tipu murtaa

IMG_0728.jpg
Sipulinkuorivesi värjää kananmunat ruskeiksi. Sekin on perinteinen konsti.

Helpommalla pääsee, jos ostaa valmiita askartelumunia ja vielä helpommalla ostamalla valmiita muovisia koristemunia oksineen.

Suklaamunajahti pääsiäislauantaina on hauska hetki.

Ensin joku ostaa suklaamunia, ja piilottaa niitä sitten olohuoneen sisustukseen. Joskus voi tehdä aarteenetsintäkartan munajahtia varten, jos nyt aikaa jää. Panostus kannattaa. Etsijää voi kiusoitella sanomalla, että kylmenee, lämpenee, kuumottaa, kun etsijä liikkuu kohteen lähistöllä. Kokeiltu myös aikuisten lasten kanssa.

3. Pajunkissat

Pajunkissat naukuvat keväthangella, mutta lumihangesta pilkottaviin pajunoksiin  pääsee helpoiten käsiksi tänä pääsiäisenä vain hiihtämällä. Rantalakeudella kyllä pajupensaita riittää. Oksiin tällätään värillisiä höyheniä, jos komerosta ei löydy edellisvuosien virpovitsoja.

Uudet pajunoksat höyhenineen ovat kissan leikkikaluna joka tapauksessa.

Untitled 26.jpeg
Pajunkissat on piirretty IPadin sovelluksella, nimeltä Paper.

4. Tiput

Ilman tipuja ei ole kanoja, eikä ilman kanoja ole munia. Komerosta löytyvät ikivanhat ja kuluneet pääsiäistiput, joita lapset tai perheen lemmikki ovat muovanneet hauskan näköisiksi. Onneksi pääsiäinen askarteluineen on vain kalpea jäljitelma jouluaiheista.

IMG_6154.jpg
Lapsi kylvää rairuohoa aikuisen opastuksella ja oppii näin pääsiäisen perinnettä. Kylvös paketoidaan muovikelmun sisään ”kasvihuoneen” lämpöön. Tiput laitetaan rairuohoon koristeeksi.

5. Rairuoho

Rairuoho kylvetään astiaan eri aikaan, joko hyvissä ajoin ennen pääsiäistä tai pääsiäisviikolla, jolloin se viikonloppuna on vasta oraalla. Kylväminen, kasteleminen ja kasvun seuraaminen vain on niin kivaa keväisin. Kun kuiva siemen saa vettä, valoa ja lämpöä, se rupeaa kasvamaan ja vihertämään.

Päiväkodissa ja koulussa kylvetään rairuohoa pieniin astioihin, maitopurkin pohjiin ja tuodaan repussa kotiin ehjänä tai hajonneena repun pohjalle multineen.

6. Pääsiäiskokko

Keväinen tummuva Rantalakeuden taivas täyttyy savusta ja tulen ritinästä. Lapsuuden pääsiäisestä on jäänyt mieleen makkaranpaisto ja limsanjuonti valtavan, risuista, oljista tai roskista kerätyn pääsiäiskokon äärellä. Muistot tulvivat mieleen aika haalistuneina.

Pääsiäiskokkoja poltetaan pääasiassa Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, mutta myös Oulun Lammassaaressa pääsiäislauantaina. Polttamisesta ilmoitetaan verkon kautta palolaitokselle.

WP_20160326_20_39_08_Pro__highres.jpg
Pääsiäiskokko palaa iloisesti pimenevässä kevätillassa siellä, missä kokonpolttoperinne on voimissaan.

7. Virpojat

Tänä palmusunnuntaina emme sattuneet olemaan kotona, mutta lumessa olleista pienistä kengänjäljistä päätellen kotiovemme takana oli vieraillut pikku pääsiäisnoitia. Ortodoksinen perinne on sekoittunut nykyajan tarpeisiin.

Virpomisperinne on mukava, vaikka nykyajan lapset saavat aivan riittävästi karkkeja. Oikeastaan vasta lankalauantaina tulisi pukeutua trulliksi, mutta tavat vaihtelevat eriseuduilla aivan mielivaltaisesti.

IMG_0754.jpg
Pääsiäisnoidat, trullit, virpojat ovat liikkeella sekä palmusunnuntaina että pääsiäislauantaina seudun perinteen mukaisesti. Kuva on vuodelta 2008, mutta näkyykö se asuista?

8. Hiihtäminen

IMG_5849.jpg
Meren jäällä on hyvä hiihdellä. Vastaantulijoita on runsaasti, mutta niin on avaruuttakin.

Hiihdä Lapin hangilla tai muualla, missä nyt lunta on! Tänä pääsiäisenä sitä lienee lähes kaikkialla Suomessa vieläkin.

Sukset vain jalkaan, aurinkolasit silmille ja hangille hiihtelemään. Evästä reppuun. Luonnosta kannattaa nauttia juuri nyt, kun hanget ovat vielä valkoiset ja kantavat. Merellä mahtuu hiihtämään näin hienoilla laduilla.

9. Koulun pääsiäinen

 

Untitled 24.jpeg
Kuvan munat ja puput on piirretty Paper-nimisellä sovelluksella, jonka saa IPadiin.

Koulun pääsiäinen on vahvasti sidoksissa uskontoon.

Koulussa askarrellaan ja piirretään

  • tipuja,
  • virpovitsoja,
  • pajunkissoja,
  • aurinkoja,
  • tulppaaneja,
  • narsisseja ja
  • rairuohoja ruukuissa,
  • noitia luudalla kissoineen ja kahvipannuineen.
  • Koulun pääsiäiseen kuuluvat niin maallisen pääsiäisperinteen kuin kristillisen pääsiäisen sisältö, hiljaisen viikon tuokioita, mahdollisesti seurakunnan ja koulun yhteistyössä järjestetty kirkkohetki kotikirkossa.

Pääsiäisen virret ovat kauniita, vanhoja sävelmiä,  ja sanat puhuttelevat kuulijaa vakaumuksesta riippumatta.

IMG_6509.jpg
Kevään värejä ovat esimerkiksi keltainen, oranssi, vihreä ja violetti.

10. Viikonpäivien nimet

Palmusunnuntai aloittaa pääsiäisviikon, hiljaisen viikon eli piinaviikon, jonka päivien nimet ovat sekä kristillistä että maallista perinnettä.

  • Malkamaanantai
  • Tikkutiistai
  • Kellokeskiviikko
  • Kiirastorstai
  • Pitkäperjantai
  • Pääsiäislauantai, hiljainen lauantai, lankalauantai
  • Sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai
  • Toinen pääsiäispäivä

 

Roses in the snow time!

 

Memorizing in Ainolanpuisto

These roses are now sleeping their winter sleep in Oulu, but I happened to be there when it was Summer and all these beautiful roses were flourishing in the rosary of Oulu City Park, Hupisaaret, Ainolanpuisto. The roses showed at their best.

It was not the first time I took photos of the roses there but I, as many other citizens of Oulu, are accustomed to visit Ainolanpuisto several times a year on every season.

Once upon a time I even did paint some paintings there of an imaginary Chinese lady! After that I have met several young student and Summer internees from China at the university of Oulu. My world has become more global. Has yours?

Kiinalaisnainen puistossa
Oil painting of an imaginary Chinese woman sitting under apple trees in the City Park of Hupisaaret, the area of Ainolanpuisto. Ritva Rundgren 2004.

Klikkaa Digiseniorin blogiini!

https://blogit.kaleva.fi/digiseniori/

Nämä 10 tekijää tekevät onnelliseksi

https://www.spreaker.com/user/6294813/10-tekijaeae-onnellisuudesta

1. Luonto

Luonto on lähimmillään keittiön kukkapurkissa ja sisällä asustavissa hämähäkeissä ja meille eksyneessä valkoisessa kissassa. Luonto kurkistaa keittiönikkunasta, kun vuorokaudenajat, viikonpäivät ja vuodenajat vaihtelevat.

Milloin on talvi ja lunta, milloin kesä ja kärpäsiä. Linnut kisaavat järjestään ikkunan alla niin nopeasti, että aamukahvi meinaa mennä väärään kurkkuun niitä seuratessa ja, kun perheen lintujenruokkija ei ole vienyt niille päivän jyvä- ja pähkinäannoksia.

Tunnistamisen merkeissä on lintukirjan merkintöjä pakko joskus katsella keittiötöiden lomassa.

Miten säännöllistä ja onnellista ihmisen elämä onkaan, kun luonto hoitaa hommansa ja punatulkkukoiraat näyttävät värinsä lintulaudalla!

2. Perhe

Minusta on aina mukava tavata ja ajatella lasten perheitä ja omia sisaruksiani, jotka asuvat lähempänä tai kauempana maailmalla. Arkena tietysti tärkein on läheinen ihminen, jonka kanssa juodaan aamukahvit, kuljetaan harrastuksissa ja eletään elämää.

Parhaimmillaan arki on valoisaa ja onnellista.

Rakastan perhettäni, kissa mukaan lukien, ja koen monia onnen ja turvallisuuden tunteita perheen kanssa.

3. Internet

Miten paljon enemmän olisi voinut parantaa maailmaa, jos Internetin mahdollisuudet olisivat olleet olemassa jo 50-luvulla, jolloin olen syntynyt.

Muistan lapsuuden onnellisista hetkistä ne, kun sai näytellä isän kuorma-auton kopissa, kerätä sinne parhaat kaverit ja huvitella kylästä keräämillä kauppaleikkitavaroilla.

Onnelliset hetket lapsuudesta ovat yhä lähellä ja kokemusmaailman mukana netin seikkailuissa.

Internet on jotain sellaista, mitä ei koskaan olisi voinut kuvitellakaan! Se herättää uteliaisuuden ja luovuuden, ja surffailu verkossa tekee minut monesti onnelliseksi. En ole joutunut ”tyhmille” sivuille aivan omasta tahdostani, koska epäeettinen sisältö ei kiehdo minua.

4. Opiskelu

Tykkään kauheasti opiskelusta, ja etenkin vaikeiden sisältöjen luennoista. Verkkolukemisesta myös, mutta en niinkään romaanien lukemisesta. Aivot vaativat ongelmanratkaisun ja luovuuden ruokkimia ideoita joka päivä, olkoot se sitten videon editointia tai blogin päivitystä tai lehtien lukua.

Olen erityisen iloinen, jos YouTubesta löytyy jonkin asian opetusvideo, jota voin kuunnella toistamiseen, ja siten oppia uuden taidon tai omaksua uusia tietoja.

Opetan myös todella mielelläni, mutta opinhaluisia henkilöitä on nykyään hyvin vähän maisemissa!

Puhelimen ja tietokoneen sovellukset ovat hauskoja; niitä ilmestyy tuhkatiheään ja niillä on käyttäjiä kaikkialla maailmassa. Viimeisin löytö on Googlen Authenticator, jolla voi tunnistautua eri palveluissa pankkitunnistuksen sijaan.

5. Piirtäminen

Olin onnellinen, kun pidin liitua kädessäni taulun edessä. Tein sitä niin kauan, että opin havainnollistamaan opetusta piirtämällä. Pidän edelleen piirtämisvälineitä vetosolmussa, joten inspiraation tullen tartun hiileen ja siveltimeen.

Ai, niin, ruuhkavuosien aikana kiinnitin paperin keittiön tiskipöydän yläpuolelle kaapinoveen, koska vietin siinä perheenäitinä paljon aikaa muutenkin.

Taiteen teossa olen onnellinen joka siveltimenvedosta ja hiilen raapaisusta.

Taiteen teko opettaa keskittymään ja kuvaamaan oleellista. Katselen mielelläni omia piirustuksiani, ja olen niistä iloinen, vaikka ne jonkun toisen mielestä eivät olisi erityisen hienoja ja kiinnostavia.

6. Leipominen

Vasta eläkkeellä olen oppinut nauttimaan ruoanlaitosta. Se tekee minut monesti onnelliseksi, kun tarjoan itse tekemääni ruokaa, nykyään myös keräilytuotteista valmistamaa. Ruokaa pitää laittaa joka päivä, joten minunkin on kannattanut opetella nauttimaan siitä.

Leivon erityisen mielelläni pullaa.

Pitkojen pyörittäminen on muistissa ranteissani, vaikka en vieläkään osaa letittää ”neljällä”! Pannuleipää opin tekemään Pinterestistä löytämäni ohjeen mukaan. Leipä on nyt vain muisto, mutta sen kova kuori oli kuin suoraan kaupan herkkutiskin leivän!

7. Liikuntatunti

Liikunta ei ole minun lajini, vaan ”vältän” sitä viimeiseen asti. Matkin erään henkilön toteamusta, että hän ei harrasta koskaan liikuntaa, vaan hoitaa viittä hevosta.

Arkiliikunta on mielestäni paras tapa ylläpitää kuntoa. Kuljen luonnossa marjojen ja sienien perässä ja hiihdän, kun sukset ”löytyvät”. Liikunta tekee kuitenkin elimistölle ja ajattelulle hyvää, jonka usein unohtaa!

Puhelimen sovellus tilastoi liikkumistiedot lahjomattomasti.

Kävellessä saadut ideat voi kotona kirjoittaa ylös toteuttamista varten. Liikkuessa on ihana katsoa kauniita maisemia, tuntea vuodenaikojen sään kasvoilla.

Kauppareissulla laahustin valkoisessa lumessa lähes auraamattomalla tiellä, iltahämärässä, kun vastasatanut lumi peitti kotitienoot. Miten kaunis suomalainen talvi onkaan, miten sitä olenkin kaivannut, miten helposti hämärän ja talvisen maiseman voikaan unohtaa!

9. Valokuvaaminen

Valokuvaan kaikkea mahdollista, koska kuvaaminen on niin kiinnostavaa. Ensimmäinen kamerani on peräisin Tukholmasta vuodelta 1967. Se on ymmärtääkseni käyttökelpoinenkin, vanhaa filmiä käyttävä laite.

Nykyään käytän älypuhelinta kaikkeen kuvaamiseen.

9. Kirjoittaminen

Kirjoitan mielelläni kaikenlaista tekstiä, koska kirjoittaminen on niin mukavaa ja ajatuksia antavaa. Miten tärkeä kieli onkaan ajatusten tulkkina! Monesti kuvitan kirjoitustani valokuvalla tai joskus piirroksella.

Kirjoitan esimerkiksi

  • päivän tehtävät keittiönpöydällä olevaan kalenteriin
  • tekstejä komeroissa säilytyksessä oleviin päiväkirjoihin
  • kauppalappuja käsin ja puhelimelle
  • luentoja, joiden pohjalta voi tehdä uusia tarinoita

Kuvittelen tarinoita kävelyretkillä, autoa ajaessani, luonnossa liikkuessani. Yleensä tarinat alkavat Isolla alkukirjaimella, niissä on lauseita ja ne päättyvät pisteeseen tai huutomerkkiin.

10. Ystävyys

Miten elämää voisikaan elää ilman ystäviä, toisia ihmisiä! Ystävystymisen taito on myös opittavissa ja opetettavissa jo pienelle lapselle. Ystävät tekevät minut onnelliseksi, kun tiedän, että he ovat siellä jossain ja joiden kanssa voi palata kesken jääneeseen lauseeseen, kun aikataulut sopivat.

Olen onnellinen, kun ystävän kanssa voi keskustella niin, että keskusteluissa tulee esiin erilaisia näkökulmia, uutta tietoa ja siinä syntyy ratkaisuja ongelmiin. Tai joissa maailmasta tehdään hyvääkin parempi.

Vastaa lyhyeen kyselyyn onnellisuudesta!

https://goo.gl/forms/k7OdsKVtJ6siunig2

Linkkejä:

https://blogit.kaleva.fi/digiseniori/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Onnellisuus

https://gretchenrubin.com/2015/01/ta-da-the-launch-of-my-quiz-on-the-four-tendencies-learn-about-yourself/

https://gretchenrubin.com/2015/01/ta-da-the-launch-of-my-quiz-on-the-four-tendencies-learn-about-yourself/

Photographer dreaming by a kettle lake

Link to the Finnish blog of Digiseniori in the newspaper Kaleva

Syöte National Park in Finland

 

Link to my blog ”Digiseniori”

Lähde sieni- ja marjametsään!

 

Link to my Finnish blog ”Digiseniori”

Hailuodon kesä on ohi

Hailuoto-päivä

 

Jätimme hyvästit kauniille Hailuodon saarelle, jossa sää oli tuulinen mutta aurinkoinen. Tuuli toi mereltä märän ja suolaisen tuoksun kasvoille. Kesän viimeiset auringonsäteet lämmittivät perinteistä Hailuoto-päiväämme.

Koimme, kuinka nykyaika ja menneisyys kohtasivat saaren verkkaisessa elämässä. Muistimme matkalla myös poismennyttä ystäväämme, jonka kanssa kävimme saarella.

Lauttamatka etuoikeutetuille ja muille matkaajille

Lauttamatkalla loppui kiire hetkeksi, ja siirryimme puolen tunnin ajomatkan jälkeen mantereen melskeestä saaren seikkailuihin. Konesillalta ei tällä kertaa voinut ottaa kuvia. Autot ajoivat lautan uumeniin hyvässä ohjauksessa, toiset etuoikeutettuina eri kaistaa pitkin. Lauttamatka ei oikein sovi hätähousuille.

Mantereella kuulimme toisen lautan teknisestä viasta. (Hailuodon-lautta). Me emme tienneet asiasta tuon taivaallista, mutta totesimme tämän lautan keinuvan aalloilla melkoisessa tuulessa.

Miltä Hailuoto näyttää lauttarannasta tulijalle?

Kylän keskustaan menevän tien molemmin puolin on mäntykangasta, puolukkapaikkoja ja jäkälämaastoa. Viljavat vainiot ovat kaura- tai ohrapeltoja,  myös heinäpeltoja, joilta tuorerehua oli kerätty karjalle.

Pienen pieni oranssinkeltainen kanttarelli pilkotti tienreunalla. Se kasvoi samalla tienvierellä, jossa olemme niitä ennenkin nähneet.

Uusi ja vanha kohtaavat Perämeren suurimmassa saaressa. Tuulimyllyt jauhavat maisemassa, toiset sähköä, toiset menneisyyttä. Saarella kohtasimme rauhaa ja hiljaisuutta. Tulimme eri maailmaan, jossa aika on pysähtynyt. Ihmisillä ei ollut kiire (paitsi lautalle tai lautalta).

Marjaniemen värikäs luonto ja dyynien kätköt

Marjaniemen luonto ympäröi meitä pehmeällä sylillään ja meren suolainen tuoksu tuntui sielussa ja pisaroina kasvoilla. Tasainen aaltojen kohina lauloi korvissa ja lokit olivat kai jo menneet jonnekin.

Siniharmaat, vihreän eri sävyiset, tuulen piiskaamat heinämättäät kiemurtelevat hiekkadyynien kumpareisessa maastossa. Siellä voisi hyvin piiloutua dyynien kätköön seikkailemaan. Ympäristösyistä meidänkin tulee kulkea pitkospuita, jotta Luodon herkkä kasvillisuus säilyisi jälkipolville.

Tuhannet aallot muokkaavat koko ajan hiekkarantaa, joka juuri tänään on paljas ja tasainen, paletti vailla lähes yhtäkään jalanjälkeä. Vain varovaisia linnunjalan raapaisuja vaalean hiekan pinnalla.

Kesän äänet ovat vaienneet.

Linkki blogiini Digiseniori