Hailuodon kesä on ohi

Hailuoto-päivä

 

Jätimme hyvästit kauniille Hailuodon saarelle, jossa sää oli tuulinen mutta aurinkoinen. Tuuli toi mereltä märän ja suolaisen tuoksun kasvoille. Kesän viimeiset auringonsäteet lämmittivät perinteistä Hailuoto-päiväämme.

Koimme, kuinka nykyaika ja menneisyys kohtasivat saaren verkkaisessa elämässä. Muistimme matkalla myös poismennyttä ystäväämme, jonka kanssa kävimme saarella.

Lauttamatka etuoikeutetuille ja muille matkaajille

Lauttamatkalla loppui kiire hetkeksi, ja siirryimme puolen tunnin ajomatkan jälkeen mantereen melskeestä saaren seikkailuihin. Konesillalta ei tällä kertaa voinut ottaa kuvia. Autot ajoivat lautan uumeniin hyvässä ohjauksessa, toiset etuoikeutettuina eri kaistaa pitkin. Lauttamatka ei oikein sovi hätähousuille.

Mantereella kuulimme toisen lautan teknisestä viasta. (Hailuodon-lautta). Me emme tienneet asiasta tuon taivaallista, mutta totesimme tämän lautan keinuvan aalloilla melkoisessa tuulessa.

Miltä Hailuoto näyttää lauttarannasta tulijalle?

Kylän keskustaan menevän tien molemmin puolin on mäntykangasta, puolukkapaikkoja ja jäkälämaastoa. Viljavat vainiot ovat kaura- tai ohrapeltoja,  myös heinäpeltoja, joilta tuorerehua oli kerätty karjalle.

Pienen pieni oranssinkeltainen kanttarelli pilkotti tienreunalla. Se kasvoi samalla tienvierellä, jossa olemme niitä ennenkin nähneet.

Uusi ja vanha kohtaavat Perämeren suurimmassa saaressa. Tuulimyllyt jauhavat maisemassa, toiset sähköä, toiset menneisyyttä. Saarella kohtasimme rauhaa ja hiljaisuutta. Tulimme eri maailmaan, jossa aika on pysähtynyt. Ihmisillä ei ollut kiire (paitsi lautalle tai lautalta).

Marjaniemen värikäs luonto ja dyynien kätköt

Marjaniemen luonto ympäröi meitä pehmeällä sylillään ja meren suolainen tuoksu tuntui sielussa ja pisaroina kasvoilla. Tasainen aaltojen kohina lauloi korvissa ja lokit olivat kai jo menneet jonnekin.

Siniharmaat, vihreän eri sävyiset, tuulen piiskaamat heinämättäät kiemurtelevat hiekkadyynien kumpareisessa maastossa. Siellä voisi hyvin piiloutua dyynien kätköön seikkailemaan. Ympäristösyistä meidänkin tulee kulkea pitkospuita, jotta Luodon herkkä kasvillisuus säilyisi jälkipolville.

Tuhannet aallot muokkaavat koko ajan hiekkarantaa, joka juuri tänään on paljas ja tasainen, paletti vailla lähes yhtäkään jalanjälkeä. Vain varovaisia linnunjalan raapaisuja vaalean hiekan pinnalla.

Kesän äänet ovat vaienneet.

Linkki blogiini Digiseniori

One thought on “Hailuodon kesä on ohi

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.