Toisten opiskelijoiden blogien kommentointia

Luovuusko vaarassa teknologiatuetussa elämässä?

Liminganlahden yhtenäiskoulussa yhdistettiin vappujuhlinnat ja tvt-tunti.
Liminganlahden yhtenäiskoulussa yhdistettiin vappujuhlinnat ja tvt-tunti.

Sattumanvaraisesti valituissa blogiartikkeleissa oli näkökulmaeroja. Löysin kuitenkin ymmärrystä teknologiatuetun oppimisen tärkeydestä suomalaisessa koulujärjestelmässä. Kuulun samaan joukkoon pitkän työkokemukseni ja myös oman perheen kasvattajan roolin perusteella, joskin jälkimmäisen osalta saan neljältä aikuiselta lapseltani kuitteja liiasta teknologiariippuvuudesta, joka turmelee fyysisen terveyden liian koneen äärellä istumisen vuoksi.

Oulunlainen erityisopettaja Erkki Vuorio viittaa blogiartikkelissaan mielenkiintoiseen luennoitsijaan Ken Robinsoniin. Tämä TED-guru puhuu siitä, että koulu tappaa luovuuden. Melkein olen samaa mieltä. Hän kertoo myös, että viime vuosisadalla syntyneillä opetusjärjestelmillä on tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon korkeita yliopistotutkintoja.

Lähipiirissä keskustellaan usein siitä, onko ihminen onnellinen korkeasti oppineena, tuottaako hän yhteiskunnalle enemmän, onko hän pitkäikäisempi, vauraampi ja terveempi. Miten yleensäkin opitaan? Onko luovuus kaiken lähtökohta? Voiko koulu tehdä tuhojaan lapsen luovuudelle, kun lapset pistetään jonoon ja pisteytetään jokaisessa kouluvaiheessa?

Opettajan ja kasvattajan kokemus, vajaa neljä vuosikymmentä, onkin liian lyhyt aika arvioida opettamisen, oppimisen ja kasvattamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia yhteiskunnassa. Oma oppimiskäsitys voi olla ihan väärä, kun aina tulee yllätyksiä kadulla vastaan. Kasvatetut ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa ja mitä erilaisimmista tehtävistä. Koulutetun ihmisen nostaminen korokkeelle voi olla aivan väärää kehitystä, muusta ajatusmallista kun ei itsellänikään ole kokemustakaan.

Kummat ovat avuttomampia teknologian käytössä, vanhat vai nuoret?

Blogisti moravain kirjoittaa optimistisesti vanhempien ihmisten teknologisista valmiuksista ja omasta epävarmuudestaan teknologiaopinnoissa.

”Esimerkiksi tällä kurssilla minulle on tullut monta uutta Internet-sivua tutuksi, enkä aluksi oikein tahtonut muistaa mitä milläkin tehdään ja miten, mutta ajan kanssa nekin on tullut opittua ihan hyvin. Varmasti myös vanhemmat ihmiset oppivat käyttämään erilaisia aparaatteja.”

Avuttomuuden ajatukseen on helppo yhtyä, kun yrityksen ja erehdyksen kautta sählään tietokoneen haltuunoton moninaisissa vaiheissa.

Raivostuttavinta on se, että ei ole ketään kenelle möykkäisi. Onnistumisen tunne kuitenkin on ihanaa eikä perussählärin tarvitse pelätä virheitä. Iästä riippumatta on ollut aina edelläkävijöitä ja uteliaita persoonia, jotka ovat itse sitkeästi ottaneet selvää teknologiastakin. Ongelmakohtana on se, että monet palvelut toimivat englannin kielellä.

Vappukarnevaali Liminganlahden yhtenäiskoulussa sujui luovasti atk-luokassa, kun kolmoset opettivat ekoja ja päin vastoin.
Vappukarnevaali Liminganlahden yhtenäiskoulussa sujui luovasti atk-luokassa, kun kolmoset opettivat ekoja ja päin vastoin.

Mikä on opettajan rooli, merkitys ja vastuu?

Kaikkiin noihin kysymyksiin tömää oppimisympäristöissä. Opettajuuden syvimpään olemukseen on kokemukseni niin pitkä matka, että antiikin Kreikassa, saati Kiinassa tai Pisa Suomessa sitä ei vielä ole täysin oivallettu tai se on edelleen etsinnässä muuttuvissa yhteiskunnissa. Oulun yliopiston tieto- ja viestintätekniikan teknologiatuetun oppimisen kurssilla etsitään tietä oppimiseen teknologian avulla.

Nyt opettaja astuu kuvaan, kuten Aino Granlund kirjoittaa blogissaan.

”Tällaisten uudenlaisen ajattelun käynnistämisessä on opettajallamme vastuu. Hän on ensin kantanut meidät hyppytorniin, laittanut sukset jalkaan ja tönäissyt alas mäestä. Vielä en tiedä miten laskeutumisen kanssa käy, mutta täältä yläilmoista yhdyn Puavon:) sanoihin ( “TVT – Luentopäiväkirja 1″) siitä kuinka oli ilo nähdä opettevasta asiastaan innostunut opettaja työssään. Tällainen innostus tarttuu, ja tällainen muutosvastarintainenkin typykkä jaksaa itsekin innostua tieto- ja viestintätekniikasta pedagogisena työvälineenä. Kiitos siis Jari Laru!”

http://ainogranlund.wordpress.com/2013/10/22/tvt-paivakirja-2/

Blogin nimellä on merkitystä

”Marien maailma”, ” Sofien maailma”, mielikuvituksettomia vaihtoehtoja toistuvasti käytettynä, mutta sopii sinänsä hauskasti kun kyseessä on Mari-nimiset opiskelijat. Siltä osin nimivalinta on persoonallinen. Artikkeleissakin näkyy Marin vaikutus.

Blogin nimivalinnoissa Harto Pöngän Lehmätkin lentäis´-blogin ajoista on kehitytty tai jääty matkimaan. Jokaiselle blogin kirjoittajalle ensimmäisen blogin nimivalinta on vaikeaa. Pyörittelin toistakin blogin nimeä kauan huomaamatta, että nimi oli aivan lähellä ja asui meillä, kissa nimeltä Kissa, joka antoi blogille nimen Rundgren´s Cat. Näkyvyys syntyi nimellä Rundgren aivan ansiotta. Joillakin ratkaisuilla pääsee ohi hakukoneiden, mutta muitakin helppoja vihjeitä on tarttunut matkan varrella blogeihin.

Opiskelijat pohtivat teknologian käyttöä blogeissaan

– ”On ilmeistä, että teknologiatuetun oppimisen tila Suomen koulumaailmassa ei ole tällä hetkellä kovin kummoinen. Tämä on yksi näkökulma. Toisaalta mitä voidaankaan vaatia? Muutos, joka halutaan viedä koulumaailmaan, vanhojenkin, omiin tapoihinsa tottuneiden opettajien keskuuteen, on aina ja poikkeuksetta hidas. Sen sijaan teknologian kehittyminen on vauhdissa.”

Mari kysyykin oivaltavasti lisää:

”Miten pysyä perässä? Nykymaailmassa teknologia on kuitenkin väistämättä osa jokaisen lapsen elämää. On siis löydettävä keinot. Vaihtoehtona ei ole kieltäytyä käyttämästä ja oppimasta käyttämään teknologiaa, koska esimerkiksi tuntee olonsa avuttomaksi uuden asian edessä. Sen verran ajankohtaisen ja tärkeän asian äärellä ollaan.”

Mari J. Heikkisen blogista lukemani sana ”vanhempaa” kiinnosti, koska kuulun siihen viiteryhmään. Olen samaa mieltä vanhemman ikäpolven opettajien vastustavista asenteista teknologian kehitykseen. Yksilöt poikkeavat valtavirrasta. Joidenkin asioiden oppimiseen vanhempi ikä on etu, joidenkin asioiden oppiminen on helpompaa ja luontevampaa nuorille.

Liminganlahden yhtenäiskoulun eka- ja kolmannen luokan vappu oli teknologiapainotteinen.
Liminganlahden yhtenäiskoulun eka- ja kolmannen luokan vappu oli teknologiapainotteinen.

”Osa opettajista on vanhempaa ikäpolvea ja teknologiaa ja sen nopeaa kehitystä on vierastettu ja sitä uskallettu seurata sivusta vain päätä puistellen. Osa opettajista taas on vain muuten teknologiakammoisia…. Siitä on saattanut kasvaa jopa miltein ylitsepääsemätön mörkö… Monesti luokan oppilaat saattavatkin ollakin enemmän perillä tunneilla käytettävistä teknologiavempaimista…, sillä monet oppilaista on kasvanut teknologian parissa…opettajien tulisi pyrkiä tutustumaan erilaisiin opetusmenetelmiin, joissa tieto- ja viestintätekniikkaa voisi hyödyntää monipuolisesti. …ovat karttakeppiä hiiren hiljaisen luokan edessä heiluttelevat opettajat jääneet jo kauas ajan jalkoihin…Kuitenkin …luotettavan liitutaulun voitonmarssi jatkukoon, mutta sen rinnalle olisi otettava tueksi välineitä teknologian maailmasta. …laitteiden järkevällä käytöllä oppilaat pääsisivät enemmän itse tutkimaan ja oppimaan esimerkiksi iPadeilla.

Mari Haapala kirjoittaa omasta lähtökohdastaan teknologiatuettuun oppimiseen

Olen tyytyväinen siihen, että luokanopettajan koulutuksessa on TVT-opintoja, sillä niin nykyisillä kuin myös meillä tulevilla opettajilla on velvollisuus opastaa lapset erilaisten laitteiden ja ohjelmien käyttöön, koska he tulevat  varmasti tarvitsemaan niitä taitoja jatkossa niin opiskelussa kuin työelämässäkin.

Opetussuunnitelman perusteet ovat täyttäneet kymmenen vuotta. Saman totesi Harto Pönkä, joka on oppinsa saanut Jari Larun opiskelijaryhmässä.

Muutama vihje blogistille

Lopuksi kertaan omaksi ja blogistien avuksi muistamiani verkkokirjoittamisen vihjeitä Anja Alasillan oppaasta Verkkokirjoittajan käsikirja:

kappalejako käyttöön, kappaleessa yleensä neljä riviä, väliotsakkeita. yksi asia kappaleeseen, toistoa sopivasti, hyvää yleiskieltä

Blogikirjoituksissa on teknologiatuettua oppimista pohdittu monelta kannalta ansiokkaasti, ja parantaminen onnistuu tiivistämisellä ja väliotsakkeilla. Jari Laru heitti ajatuksen, että opiskelijat voisivat kirjoittaa yhdessä artikkelin teknologiatuetun oppimisen tilasta ja tolasta jonkin lehden mielipidepalstalle.

Lähteet

http://opintie13.wordpress.com/

http://ainogranlund.wordpress.com/2013/10/22/tvt-paivakirja-2/

http://moravain.wordpress.com/

http://marienmaailma.wordpress.com/2013/10/07/tvt-kurssin-luentopaivakirja/

http://www.alasilta.fi/blog/3?page=6

http://ritvarun38.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s