TVT:n käytöstä opetuksessa

Lehtori Larun luento Oulun yliopistolla alkoi lähes normaalisti. Perhelogistiikka ja liikennehässäkkä olivat syynä opettajan myöhästymiseen ja hän totesikin, että kahdeksan aamut pitäisi lailla kieltää. Koulussa pitkän työelämän tehneenä ymmärrän tilanteen. Opettajan rooli on kuitenkin niin tärkeä, että opettajasta riippuvainen oppiminen alkaa vasta, kun opettaja laittaa teknisiä vempeleitä päälle ja toteaa näytön, WiFin ja iPadin toimivan. Opiskelijat näkevät, että opettajan ei kuitenkaan tule kaatua epäonnistuneeseen aamun aloitukseen.

Opiskelija pohtii alkutilannetta omassa koulussaan ja nykyisessä oppimisympäristössään

Mitä ennestään tiedän aihepiiristä? Mitä odotan kurssilta? Mitkä ovat tavoitteeni?

Suomessa käytetään Euroopan vähiten tietokoneita yläkoulussa. Twitter, Wordin tekstinkäsittely ja blogit ovat tuttuja opiskelijoille, mutta työelämää varten he haluaisivat oppia lisää, joka on myös on lehtori Larun tavoite. Opiskelijat osallistuvat kiertävän mikin avulla keskusteluun, johon opiskelija joutuu yllättäin. On vastattava, vaikka kiinnostuksen taso vaihteleekin juuri tähän luentoon.

Tieto- ja viestintätekniikan alustat

Kurssilla opitaan käyttämään blogia työvälineenä. Se on yleensä julkinen työkalu, joten opettajan pitää tietää paljon tekijänoikeusasioista. Esimerkiksi jyväskyläläinen Pekka-opettaja käyttää blogia varhaiskasvattajan työssään; siinä lapset raportoivat oppimisympäristöstään.Tämän kurssin alustana toimii Confluence-wiki, jossa kurssimateriaali ja toimintaohjeet ovat.

Varhaiskasvatusksen opiskelijoiden lisäksi luentosalissa istuu muita opiskelijoita; ilmoittautuneita oli toistasataa. Opiskelijat tekevät yhden luentopäiväkirjan omista muistiinpanoistaan ja avaavat blogin Worpressissä tai Bloggerissa. Tehtävät palautetaan Edmodoon ja kurssin Facebook-ryhmään opiskelija pääsee halutessaan. FB toimii hyvin ryhmän sisäisenä keskustelualustana. Siellä kuitenkin jo niin monet ovat ja se toimii nopeasti. Sähköpostissahan ei roikuta yötä päivää. Harjoituksissa opiskellaan ohjelman mukaisesti pienryhmissä, ja myös itsenäistä työskentelyä ja yhteisöllistä työskentelyä sovellusten käytössä on.

Kuratoiminen eli relevantin nettisisällön etsiminen ja omalle sivustolle kerääminen avartaa ja tutustuttaa TVT:n asiantuntijoihin globaalisti. Scoop.It tai Paper.Li ovat hyviä. Itse voisin ajatella kokoavani senioreille sopivaa sisältöä Storyfyhin, koska tarinallisuus viehättää minua.

Korvaavuus sopii yliopisto-opetukseen hyvin, koska opiskelija voi jatkaa siitä, mitä jo osaa. Noin puolella näytti olevan yliopiston sähköposti. Applen iCloud on myös hyvä.

Opettaja on esimerkki 

Opettaja kertoo omasta opiskelustaan, ja että hän aloitti tietojenkäsittelytieteen opinnot vuonna 1999, mutta ei ole valmistunut vieläkään. Kun opinnot siirtyivät verkkoon, oli silläkin vaikutusta. Seitsemän kymmenestä maailman rikkaimmasta henkilöstä ei ole valmistunut koskaan yliopistosta, muistan lukeneeni. Teknologia halventuu edelleen ja yhteiskunnassa on tahtotila edistää teknologian käyttöä.

– Tulin luokanopettajaopiskelijaksi 1997, mutta vanha “proffa” ei rohkaissut tietotekniikan käyttöön. Menin kuitenkin Sanna Järvelän luo audienssille. Silloin oli käynnistetty mobiilioppimisen kokeilu Raahessa, jossa käytettiin 10 metrin säteellä toimivaa langatonta verkkoa. Se keksintö oli katastrofi, mutta minulle siitä tuli gradu. Mietin mahdollisuuksiani, menenkö teollisuuteen vai tutkimukseen? Laitostuin kuitenkin tänne ja tein aiheesta tohtorinväitöksen, “Opiskelun tukeminen yhteisöllisten scriptien ja mobiilien avulla”.

Teknologian taso Oulun yliopistossa ja Normaalikoululla

– Teknologia on lähellä sydäntäni, kertoo Laru. Oulun yliopiston teknologian taso on mielestäni heikko ja pitkään olenkin hakannut päätäni Karjalan mäntyyn. Opetusteknologia kehittyy kuitenkin enemmistön ehdoilla. Optiman käyttö Oulun yliopistossa juontaa juurensa 1990-luvulle. Problematiikkana on, että HR-henkilönä on oppilas, miten siihen tosiasiaan reagoidaan. Yritysmaailmassa on tosin vieläkin hektisempää. Opetus perustuu kuitenkin tutkimukseen. Yhteisön paine on käsittämättömän kova myös opetusministerille, joka haluaa, että hakisimme Virosta mallia teknologiaopetukseen.

– Kaksikymmentä vuotta sitten meillä normaalikoululla oli vain yksi dokumenttikamera, joka nyt on muinaista kamaa. Oulun normaalikoululla on tällä hetkellä käytössä kaikki uudet välineet. Keskustelu eräässä kokouksessa oli kuitenkin aggressiivista ja minä piipitin väliin antaakseni vihjeitä uuden teknologain käyttöön. Työnantaja valitsee meille välineet ja Oulu on päättänyt käyttää Office-systeemiä.

– Toiset haluavat olla autiolla saarella teknologian ulottumattomissa ja kieltää kaiken, mutta “What technology wants?” Minkä paineen kautta mennään eteenpäin? Olisiko vastaus globalisaatio? Pilvipalveluista tulee kyllä haaste koululle, jossa tarvitaan dokumenttien jakamista ja yhteismuokkausta.

– Teknologiaa käytetään mausteena, sanovat opiskelijat. Esimerkiksi hyvä dokumenttikamera kestää hakkaamisen, jos oppilaat ovat pikkulapsia.

Mitä sitten ovat opetustilat ja välineet 2010-luvulla?

Koulussa voi olla läppärit, tabletit ja kamerat, jotka jaetaan tasapuolisesti. Arkkitehtonisilla ratkaisuilla luodaan hyviä oppimisympäristöjä, jossa näkee läppäri- tai tablettivaunuja. On myös tietokoneluokkia, joissa pöydät on ryhmitelty ja linkitetty toisiinsa, kuten esimerkiksi Paulaharjun koulussa kahdeksan konetta yhdessä.

Alakoulussa ja yläkoulussa on piirtoheittimiä ja niissä näytetään edelleen Powerpointeja. Luokkatilat siis vaihtelevat eri kouluissa. Kirsti Longan mukaan teknologia sulautuu osaksi arkea, mutta se ei näy vielä kunnolla koulun arjessa. Diginatiiveilla on kokemuksia kotona, mutta ei koulussa. Joku sanoikin, että suomalainen koulu kuin lentokone, että ”sulkekaa kännykät ja istukaa hiljaa”.

Oulun normaalikoulun 1-6-luokilla on ulkovaatteet kaapissa, mikä on edistyksellistä koulutila rakentamista. Rahalla on rakennettu myös päiväkoti Kiiminkiin, siellä on liukumäkiä sisälläkin. Nykyään rakennetaan kuitenkin halvemmalla. Oulun yliopistossa on tutkimushanke, vuorovaikutuslaboratorio Leaforum,jossa on ihmistieteiden muuntojoustava tutkimustila piirrettävine seinineen.

Seinät pitävät nyt kattoa paikoillaan, mutta siihenkin ajatteluun tulee muutoksia. Googlen kamerateknologialla seurataan toimintaa. Varhaiskasvatuksen opiskelijalle tämä on kiinnostava paikka tilaratkaisuineen. Kamerat avoimessa päiväkodissa tarjoavat lapsillekin oman tutkimusmaailman.

Hypekäyrä ja teknologian kehitys

Gartnerin hypekäyrän mukaan ensin tuli uuden teknologian avaus, sitten superhype, että kaikilla täytyy olla tabletit ja ollaan huipulla. Kohta käyrä romahtaa pettymyksen kuiluun ja teknologia muuttuu arkiseksi laitteeksi. Pian langaton kuvansiirtokin tulee olemaan pöyristyttävää käytännössä muuttuakseen arkiseksi ennen pitkää. Kaikki teknologiat kehittyvät juuri noin.

Kaliforniassa 1970-luvulla tehtiin Alan Kay Dynabook pikkulapsille. – Tehdäänpäs tuollainen, kun käytössä heillä oli rajaton budjetti. He saivat aikaiseksi vain kädessäpidettävän mallin. He halusivat myös, että sillä pystyy piirtämään ja tekemään kaikkea mahdollista. Keksittiin hulluja ideoita. Juuri lasertulostin ja hiiri kehittyivät siinä sivussa. Bill Gates ja Steve Jobskin tulivat tutustumaan; olisiko iPad syntynyt silloin Jobsin ajatuksissa?

Kuinka langattomat laitteet sitten toimivat koulussa? Tulevaisuus on läsnä siellä jo tänään. Joillekin kouluille niitä on hankittu valtavia määriä. Käytetäänköhän kaikkia? Suositus on kuitenkin se, että yhtä laitetta voisi käyttää neljä henkilöä.

Vapaus vai pakko opetusvälineiden hankinnassa

Meillä Suomessa lukitaan harmillisesti opetusvälineet tiettyyn teknologiaperheeseen, esimerkkinä tästä toimii Smart. Myös oppimateriaalit siirtyvät liian hitaasti verkkoon. Etelä-Koreassa kaikki opetusmateriaalit on digitalisoitu ja vaikka maa on hyvin hierarkinen, oppikirjojen materiaali on kuitenkin avointa.

Muutamia toteamuksia lopuksi

Kaikki itse tekemäni opetusmateriaalin jaan avoimesti lisenssillä. Minusta on tärkeää, että “Simple tools make rich pedagogical immerce”. Pienten lasten kasvatuksessa teknologia on tällä hetkellä täysin nurkassa.
– Mikä on hypeä?
– Mikä välttämätöntä teknologiatuetussa oppimisessa?
Luennon päättyessä opiskelijat ovat hitusen kekseliäämpiä vastatessaan mielessään Larun kysymyksiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s