Meteoriitti putosi maanpinnalle ja synnytti Lappajärven

Kerron jokakesäisestä kotiseuturetkestä Lappajärvelle, jota en saa mielestäni

Autolla halki Pohjanmaan rantalakeuden pilvenhattaroiden alla!

Automatkamme Lappajärvelle kulki pitkin Pohjois-Pohjanmaan lakeutta, Vihannin, Oulaisten, Ylivieskan, Toholammin (meijeri), Ullavan (Taide-Vionoja), Kaustisen (kansanmusiikki) Etelä-Pohjanmaan Järviseudulle Evijärven kautta.

Valitsimme mutkittelevan seikkailureitin vaihtelun vuoksi rantareitin sijaan. Liikenne Ylivieskan reitillä olikin todella vilkasta ja hurjaa. Tie Lakeudella kulkee polveillen poikki kylien, viljelysten, kaura- ja ohrapeltojen sekä sitkeitten kauppakeskusten ohi

Heinää osataan säilöä näihin tyylikkäisiin muurahaisenmuniin. Onkohan sisällä muurahaishappoa? Säilörehun tuontanto sillä on suomalaisen nobelistin, A.I.Virtasen keksintö.

Suomalainen kesämaisema näyttää kulkuväylällä parhaat puolensa aurinkoisena elokuun päivänä. Miten voisikaan säilöä kesämuistoihin vihreän, sinisen ja valkoisen sävyjen näkymät talven varalle, ja kukapa vielä osaisi keittää siitä visuaalista kesähilloa talven lätyille (videoina ja valokuvina)!

Seurueessamme oli lapsia ja aikuisia (3-86-v.) kahdessa autossa, joista enemmistö ei kuunaan ollut käynyt Lappajärvellä. Ihmettelin, miten se on mahdollista vielä nykyaikana?

Näe meteoriitin tekemä kaivo ainakin kerran elämässäsi, kun pääset Lappajärvelle!

Kyllä jokaisen pitäisi olla nähnyt Lappajärvi, Suomen ainoa, kunnollinen, meteoriitin törmäyskolo Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla.

Maankuoreen syntynyt reikä, kuoppa tai maankolo täyttyi vedellä 73 miljoonaa vuotta sitten, eikä tieto nykyisen aikuisen ja 1950-luvun lapsen mielestä mitenkään kummallista ole ollut, mitä nyt tulivuori ja meteoriitti hieman sekoittuivat aikuisillakin ilman tieteen väliintuloa.

Lappajärvelle pääsee monen tien kautta kuten Roomaan. Kauhavan suunnasta tultaessa jokaisen täytyy olla nähnyt harvinainen maisema Karvalan kylässä, jossa Pohjanmaan helmi aivan kuin tyhjästä ilmestyy kauhavalaisten kiusaksi silmien eteen maantien yläpuolelle syvänvihreän metsän ja sinisen taivaankannen kehystämänä. Karvalasta onkin komeat näkymät Lappajärven joskus tuuliselle ja aavalle selälle.

Horsma eli rentunruusu on vihreine lehtineen yksi kauneimmista väriyhdistelmistä kesäisin.

Valitsimme siis Ylivieskan kautta kulkevan tien, joten tulimme Pohjanmaan helmen kuntaan, Lappajärvelle, pikkuruisen Evijärven kautta. Kunnilla on keskinäinen arvojärjestys, ja sitähän se on ollut ennenkin, yhtä kissanhännänvetoa, mikä Järviseudun kunta on paras. Oululaisittain ilmaistuna hirveää kilpailua!

Kanssa-autoilijat suututtivat meidät muutaman vaarallisen ohituskerran aikana, kun eräskin vihreä auto ohitti meidät arviolta 150 kilometrin tuntivauhdilla satasen alueella. Keltaisten viivojen ylityksiä nähtiin useita. Raskaat rekat näyttivät noudattavan esimerkillisesti liikennesääntöjä, mutta muuten liikenne oli ajoittain aivan kauheaa.

Paremmat autot, parempi vauhti, vaikka tie olisi kuinka huono!

Kivitippu ei liene äidinkielenopettajan keksimä nimitys, mutta sehän on jo brändi

Nykälänniemeltä löytyy kummallisen nimen kylpylähotelli ja Nykälä-nimen kaapannut golfkenttä.

Ollilanrannan vesi on aina lämmintä kuin linnunmaito. EU-hanketuella tehdyllä laiturilla on nykyään lokkivahtina, niin, mikä lintu se lieneekään?

Lapsuudenkotini rantamökkeineen sijaitsee kivenheiton päässä Kivitipusta, ja on edelleen vierailupaikka muualla asuville suvun jäsenille.

Golfkenttä on rakennettu niille maille, jossa talvisin hiihdimme, ja nyt aikuisena kävelen Nykälänniemen kumpuilevilla kävelyteillä mäntymetsän, veden ja vihreän nurmikentän kehystämässä maastossa.

Astuin ulos autosta Nykälänniemessä, Kivitipun pihassa ystävien kanssa, suoraan järveltä tuijottavan Veanteensaaren edessä. Elokuun kostea lämpö ja järven tuoksu tulvahtivat kasvoille niin kuin ennen.

Veanteensaari näyttää kaarensa. Se onkin mielestäni Lappajärven ikoni eli tunnusmerkki. Saaressa laskimme talvisin suksilla mäkeä ja isä haki siellä olevasta ladosta heinakuormia. hevosella.

Olin tullut lapsuuteen ja halusin, että ystävätkin ymmärtävät kotijärveni satumaisuuden. Milloinkahan ehdin rantaan kastelemaan varpaat rantavedessä ja katsomaan toisenkin kerran Veanteensaaren kaarta

– Miten täällä onkaan näin avaraa! sanoi seurueemme jäsen.

Yövyimme kaikki ensimmäistä kertaa tässä hotellissa, jossa sisustuksessa on käytetty kärnäiittiä, kiveä, joka syntyi meteroriitin törmäyksessä 73 miljoonaa vuotta sitten, ja josta myöhemmin syntyi Lappajärven tarina.

Yhden alueen rakennuksen, Rantakirpun, perustukseen oli upotettu huolellisesti kärnäiittikakkaroita, ja kylpylähotellin vastaanottotiskin reunat olivat pullollaan kärnäiitin mollukoita.

Tämäkin kivi lienee kärnäiittiä.

Ollilanrannassa suhisevat kaislajoukot ja aallot lyövät hiekkarantaan kuten lapsuudessa, kun isoäiti toi voileipiä lastenlapsille

img_0104

Lapsuudenkodin kesämökki suvun maatilalla Ollilanrannassa odotti meitä ja vieraitamme punaisena kuminapellon laidalla. Rantalaiturilla tekojoutsen pelotteli lokkeja, joita järenrantapelloilla on nykyisin kiusaksi asti, osaksi kenties minkkitarhauksen vuoksi. Miten hienosti Ollilanrannassa onkaan hoidettu jakokunta 10:n nurmikot!

Kumina on maustekasvi, jota voi käyttää esimerkiksi kurkkujen säilönnässä ja leivässä.

Tällä kertaa emme tulleet mökille yöpymään, vain piipahtamaan ja tarkastamaan järven lumpeenkukat.

Lumpeenkukkia veden pinnalla

Lappajärven rantoja ei ole pilattu kaavoittamisella ja rantarakentamisella ainakaan vielä, koska järvimaisemaa on paikkakunnalla perinteisesti pidetty vierailijoiden ja paikkakuntalaisten yhteisenä arvona. Rannoilla pitänee olla muutaman metrin levyinen kasvillisuuskaistale, joka estää lannoitteiden ja muiden haitallisuuksien valumista järveen

Ulkopuolinen tekee silti yksittäisiä havaintoja vedenlaatua uhkaavista riskeistä, mutta monet aiemmat ongelmat on onneksi jo korjattu.

Lokit ovat vallanneet Lappajärven. Avokaatopaikat vai minkkitarhaus syynä?

 Ketkä ovatkaan tepastelleet pitkin Nykälänniemen rantoja?

Männikössä on samanlaista kuin 50 vuotta sitten. Viljamakasiini on siirretty Taavintuvan viereen.

Nykälänniemeä kiertää kuntoiluun ja kävelyyn tarkoitettuja polkuja, joilla kannattaa varoa lentäviä golfpalloja. Polkujen reunoilla on kylttejä meteoriitin matkasta, joka saattaisi kiinnostaa tiedeyhteisöjä muuallakin maailmassa. Siellä on myös venyttelytelineitä urhealle liikkujalle.

Hienot kyltit yhä, vaikka näitä voisi hieman nykyaikaistaa.

En tällä kertaa tutustunut kylpylähotelli Kivitipun sisällä olevaan meteoriittinäyttelyyn, mutta hotellin aulasta löysin uuden, kiinnostavan julkaisun Järviseudun vesistöjen virkistyskäytöstä ja juhlakirjan ”Lappajärvi 150 vuotta”.

Yksi tarina Lappajärvesta on nyt kirjoitettu, joten järvi kannattaisi paketoida ainutlaatuiseksi vierailukohteeksi järvenrantakuntien yhteisellä markkinoinnilla. Viisi ensimmäistä vuosikymmentä on Lappajärvi pitäjänä elänyt autonomisen Suomen aikaa, siis osana Venäjän valtakuntaa, mutta lieneekö siinä aihetta uuteen tarinaan?

Nykälänniemellä on ollut ymmärtääkseni myös muinaisten lappalaisten asuinpaikkoja, ja nimi Lappajärvi viitannee muinaiseen lappalaisasutuksen historiaan, joka sopisi myös hyvin kunnan markkinointiin.

Miten olisi muutamia poroja Nykälänniemellä kiinalaisten turistien töllisteltäväksi! Hullut ideat voivat joskus olla alkusysäyksenä toteuttamiskelpoiselle ja kannattavalle liiketoiminnalle. Ehkä vedenalainen ravintola järven alla, jossa olisi näkyvissä meteoriittien raapimisjälkiä ja tippuvia kiviä! Jos ei oikeasti, niin ainakin virtuaalisesti!

Kivitippu pessyt kasvonsa reippaiden somevaiheiden ja kunnon remontin jälkeen uuden yrittäjän toimesta

Taideteos Kivitipun länsiseinällä on huomaamattomassa paikassa.

Seuraan Lappajärven elämää mediasta, sen kuohuista ja tyvenestä. Kivitipun kannattavuus on ollut ajoittain kiikunkaakun, mutta lappajärveläisen mentaliteetin tuntien, periksi ei ole anneta, koska Nykälänniemen palvelut ovat merkittävää kunnan elinvoimaisuudelle.

Parin vuoden takainen tapahtumaketju valtakunnassa toi Kivitipunkin aseman tarkasteluun sosiaalisessa mediassa siinä määrin, että jätin Facebookin Lappajärvi-ryhmän monen muun entisen lappajärvisen tavoin.

Pääsimme mukavan lossivahdin kyydissä käymään lahden toisella puolella.

Erityisen iloinen voisi olla golffareista, joiden pallot lentävät järveen ja, josta pikkupojat niitä keräävät ja myyvät pelaajille takaisin. Liikevaihtoahan sekin, jossa nuoret oppivat businesta. Lähipiiriin kuuluva nuori henkilö on teinivuosinaan kerännyt golfpalloja serkkujensa kanssa Nykälänniemen vesistä ja sittemmin hyödyntänyt oppejaan taloustieteiden opinnoissa.

Taavintupa on kaikkien lappajärvisten tuntema talo. Sen vieressä oleva tuulimylly vähän ottaa taiteilijan silmään.Golffarit tuskin pelin tuoksinnassa siitä mitään havaintoa tekevät.

Kuminapellot kuuluvat tuottavimpiin viljelylajikkeisiin Suomessa

Viimeinen kuvauskohde oli Ollilanmäen kuminapellot, koska kuminan viljely on tänä kesänä noussut esille ainakin siitä syystä, että kuminan tuottaminen on Suomessa tällä hetkellä kannattavin viljelymuoto, arvatenkin maustekasvin statuksen vuoksi.

– Kuminanviljely vaatii asiantuntemusta, sanoo viljelijä Markku Ollila sukutilan pellolla.

Kuminaa tuodaan Suomeen esimerkiksi Virosta, mutta Suomessa kasvatettu kumina on tietääkseni erittäin hyvänlaatuista.

Kolme vuotta sitten kuvasin Lappajärvellä videoita kuminan käsittelystä ja kuormaamisesta Närpiön kuminanvälittäjän valtaviin valkoisiin säkkeihin, joka toimitti kuminan seuraavalle portaalle.

Voit ostaa näitä esimerkiksi kurkunsäilöntään tarkoitettuja kuminansiemeniä omasta kaupastasi tai minulta Kempeleestä kalliiseen hintaan, mutta ystävät saavat ilmaiseksi.

Paluumatkasta Kempeleeseen ei paljoa sanottavaa

Pohjois-pohjalaiselle hiekkadyynien Kalajoki on hyvin tuttu, vai onko?

Paluumatka pitkin 8-tietä oli tylsää ajamista harmaassa sadesäässä lukuun ottamatta pikku matkustajan (nukkuva) ihanaa seuraa ja piipahdustamme Kalajoen Hiekkasärkillä eväiden syönnillä (jolloin kolmevuotias heräsi).

P.S. Jos lukijoita tulee artikkelille runsaasti, niin saatan tehdä vielä videon YouTubeen. Olisi mukava saada myös kommentteja, erityisesti Lappajärveen liittyviä.

Merry Cloudberry Picking!

 

Kokemuksia hillassa käynnistä Oulunseudulla

Tässä blogipostauksessa ja YouTube-videolla on muutama ajatus hillojen poiminnasta, koska poiminta osuu aika monen muunkin kohdalle joka ikinen kesä. Hillanpoimintaa hehkutetaan sosiaalisessa mediassa niin kovasti, että oli taas pakko suunnata matka hillasuolle, jopa raakojen marjojen perään.

Blogipostaus on julkaistu alkujaan Digiseniorin blogissa sanomalehti Kalevassa.

Aamuvarhaisella ajoimme toiveikkaina Oulunseudun hillasoille, tutuille tietämille Yli-Iihin, Iihin ja Ouluun hillan eli lakan poimintaan.

Tämä hilla oli tarpeeksi kypsä, mutta punaposkisia hilloja oli turha repiä raakoina hillasankoon. Vaaleat hillat olivat pahanmakuisia ja paleltuneita tai kärsineet kuivuudesta (suolla!). Mikäs kuoriainen se lepääkään lehdellä?

Hillastuksen varusteita

Matka lähti käyntiin perinteisesti, kun keräsimme varusteet kuten pitkät housut, hupullisen puseron (minä), kumisaappaat villasukkineen, sääskiöljyn, lippalakin ja moskiittoverkon.

Pari valkoista ämpäriä, sekä pieni että iso, todellista ja toivottua tarvetta varten. Reppuun laitettiin kahvit (termospullossa) ja voileivät sekä vesipullot. Puhelimen akku tuli myös ladata täyteen sekä kuvausta varten että turvallisuuden varmistamiseksi, koska hillasuollakin voi eksyä.

Sähköinen marjakartta ja muuta marjastukseen liittyvää

Menomatkalla tutkin hillan eli lakan ominaisuuksia, poimintaa, kasvupaikkoja sekä eri maissa käytössä olevia hillanpoiminnan kulttuureja. Opin paljon hillasta, mutta unohdin sen lähes tyystin, kun

HILLASUO OSOITTAUTUI KUUMAKSI MÄKÄRÄISTEN VALTAKUNNAKSI.

Senkin opin, että etelämpänä sanotaan lakka ja pohjoisessa sanotaan tätä Suomen arvostetuinta marjaa hillaksi. Nimestä viis, mutta se on saavutettavissa yleensä vaikeakulkuisessa maastossa, joka lisää sen arvostusta.

Sähköinen eMarjakartta-sovellus on ilmestynyt vastikään, mutta sen tiedon huomasin vasta kotimatkalla. Se näyttää kuitenkin olevan beta-vaiheessa, koska en saanut sitä toimimaan.

MATKALLA NAUTIMME POHJOIS-POHJANMAAN REHEVÄSTÄ LUONNOSTA, SINISTEN JA VALKOISTEN HEINÄPAALIEN TÄPLITTÄMÄSTÄ MAALAISMAISEMASTA JA KIIMINKIJOEN SATUMAISESTA KAUNEUDESTA.

Oi, ja niistä valkoisista pilvenhattaroista, joita kaikki haluaisivat aina nähdä sinisen taivaankaaren yllä.

Luontohavaintoja kameralla ja jaloilla

Hillojen poimimisen ohella tein havaintoja luonnosta myös puhelinkameran avulla. Sillä on helppo ottaa videonpätkiä ja kuvia, joista saa nopeasti ”postattua” filmin YouTubeen. Hilloja kertyi vähitellen sangon pohjalle, koska kahdenkin hillan välimatkaa saattoi olla (kilo)metrikaupalla.

Luonnossa kulkeminen on tosi mukavaa liikuntaa ja voittaa ”sata-nolla” hikisen kuntosalin.

SUOLLA OLET MELKO YKSIN, VAIN LUONNONKAUNEUS SEURANASI, JA TOIVOISIN, ETTÄ MAHDOLLISIMMAN MONI SAISI KOKEA LUONNOSSA LIIKKUMISEN IHANUUDEN AINAKIN SILLOIN TÄLLÖIN.

Onnistuin kuvaamaan sinisen perhosen, onnistuin poimimaan muutaman mustikan verensokerin nostamiseksi, onnistuin hyppäämään suo-ojien yli ja muutenkin talsimaan hölskyvässä hetteikössä. Tietysti hillankiilto silmissä.

Poimin ennen tuntemattoman kasvin valkoisine kukkineen, joka osoittautui raatteeksi. Samalla Suomen historian yksi raskas vaihe tuli mieleen kasvin nimen takia.

Opeta lapselle luonnonrakkautta, niin hän osaa aina arvostaa luontoa

Vaivaiskoivun keltaisen lehdet erehdyttävät helposti hillojen metsästäjää, mutta ihmisen tarkkaavaisuus herää eloon luonnossa, jos siellä on lapsesta asti liikkunut. Kerroimme autossa toisillemme omia lapsuuden kokemuksiamme marjastusreissuista.

Hillanpoimijan lippalakin ympärillä tanssi lauma vilkkaita pikku kärpäsiä, joka nauratti meitä muita.

Kaikki oli lapsena viety metsään marjanpoimintaan sääskien, mäkäröiden ja paarmojen syötäväksi, mutta aina eväiden kera. Niin mekin olemme poimineet hilloja lastemme kanssa. Verenhimoiset hyttyset eivät tälläkään kertaa pettäneet, emmekä myöskään jättäneet luontoon tyhjiä maitopurkkeja.

Maitopurkin maatuminen kestää jonkin aikaa. Lapsille kannattaa olla hyvänä esimerkkinä ja viedä omat roskat luonnosta kotiin.

Harmia muuttuvista tavoista luonnossa liikkumisessa

Yksi harmillinen havainto osui tielleni: mönkijän jäljet keskellä suota, jonne oli helppo pääsy maantieltä. Mitähän maanomistaja sanoisi, jos hänen maallaan luvatta ajettaisiin mönkijällä hillojen perässä koko laajan suon halki? Luulisi, että arka suopohjan kasvillisuus tällä kihokkien ja karpaloiden alueella vaurioituu pitkäksi aikaa.

Mönkijällä voi vaurioittaa suon herkkää kasvustoa. Kihokkia poimitaan lääkekasviksi ja karpaloa kerätään pakkassoilta ainakin syksyllä ennen talven tuloa.

En kuitenkaan ehtinyt asiaan sen enempää perehtyä, kun hillakaveri huusi, että minun kannattaa tehdä video metsän laidassa kävelevästä karhusta. Lähdin kahville siinä samassa, en siksi, että pelkäisin metsän kuningasta, vaan kahvihammasta kolotti jo kovasti, enkä ollut edes varma karhun olemassaolosta. Mediaharrastus häiritsi kyllä hillanpoimintaa, mutta minulla onkin sitten kuvallisia muistoja, kun hillat on syöty.

Soiden ojitus hävittää hillakasvustoja

Metsätalous vaatii soiden ojittamista, mutta samalla soiden kuivatuksella tullaan vähitellen hävittäneeksi myös hilla.

Toinen merkittävä havainto oli se, että ojitukset ymmärtääkseni vähentävät hillan kasvustoja, ensin häviävät kukat, sitten koko kasvi, kun suo kuivuu ja suon happamuus vähenee. Ehkä ojitukset ovat merkkinä, että ainakaan lähistöllä ei tulevaisuudessa hilloja löydy.

Milloin Suomessa tullaan rajaamaan jokamiehenoikeuksia ja säätelemään tarkemmin myös marjanpoimintaa?

Suomessa kannattanee pohtia tiukempaa lainsäädäntöä esimerkiksi juuri hillanpoiminnalle ja jokamiehenoikeuksille, koska vapaus saattaa tuoda mukanaan myös ei-toivottuja ilmiöitä.

Esimerkiksi Norjassa on ymmärtääkseni hillojenpoimintaa säädelty paljon tiukemmin kuin Suomessa.

HILLASUOLTA BONGATTU POLIITIKKO OLISI MYÖS HYVÄ ESIMERKKI MUILLE KANSALAISILLE LUONTOLIIKUNNAN ARVOSTUKSESTA.

Voisipa suoliikuntaa myydä kalliina extreme-kokemuksena turisteillekin.

https://www.hyvaasuomesta.fi/node/1700

Digiseniori oppii uutta päivittäin

Rupesin kirjoittamaan blogia sanomalehti Kalevaan nimellä Digiseniori

Kuntavaalit innostivat kertomaan ajatuksia ja näyttämään valokuvia ja videoita. Samalla olen opetellut lisää tuttua WordPress-alustan käyttöä, näkyvyyttä hakukoneissa ja kirjoittamaan blogikirjoituksia, joissa on otsikoita, korostuksia, kuvia, kuvatekstejä, luetteloita, toistoa, tageja eli postauksessa olevia sanoja, jotka kuvaavat artikkelin sisältöä. Sinänsä kaikki ovat tuttuja elementtejä, mutta Kalevan blogissa näkyy ajantasaisesti kunkin toimenpiteen merkitys hakukoneelle.

Olen saanut todella paljon lukijoita Digiseniorin Pallolla-blogiin. En olisi uskonut, että tälläkin kerralla vaaleihin liittyvä verkkonäkyvyys olisi oppimisen paikka.

Kerron avoimesti, mitä äänestäjän kannattaisi tehdä, jotta pysyisi ajantasalla digitaalisten palveluiden maailmassa. Minulta saa jopa neuvoja vaikka puhelimella.

IMG_5987
Otin selvää, missä Lakeuden Keskuspuhdistamon tilat ovat. Se avarsi käsitystäni VRJ Pohjois-Suomi Oy:n hankkeesta.

Olen tehnyt podcasteja omalle kanavalle Spreakeriin ja viimeisimpänä on Kempeleen Niittyrantaan aiotun VRJ Pohjois-Suomen jätteenkäsittelylaitoksen aiotut perustamishankkeet. Linkistä löytyy varsinainen lupahakemusasiakirja.

Kävin paikalla tutustumassa Lakeuden Keskuspuhdistamon sijaintipaikkaan Niittyrannassa.

Minusta ei käynnin jälkeen tuntunut aivan mahdottomalta se, että alueelle sijoitettaisiin aiottu jätteenkäsittelypaikka. Liikennemäärä kasvaa kuitenkin tolkuttoman paljon, joten sen ratkaiseminen pitää ottaa mahdollisimman pian suunnitelman alle. Kunnan lausunnossa edellytetään esimerkiksi liikennejärjestelyihin liittyvä selvitys liikenneturvallisuuden toimenpiteistä.

Listen to ”Kempele Podcast” on Spreaker.

IMG_5995
Ajo-ohje nuorille rekankuljettajille

Perehdyin hankehakemukseen hyvin ennen kunnan ja VRJ Pohjois-Suomi Oy:n järjestämää tilaisuutta, joten minulle

hajuhaitat, kompostin valmistus hevosenkakkoineen ja turvelisäyksineen oli ainakin teoriassa tuttu asia.

IMG_5996
Raskas rekkaliikenne lisääntyy hurjasti jätteenkäsittelyn takia. Kuvassa OSAKO:n rekka-auto lähtee ajoharjoitteluradalta.

Minun näkökulmasta henkilöt ovat nuoria ja käyttäytyivät yllättävän äkäisesti. Pari vanhempaa valtuutettua, alueen asukkaita myös, toi esille mielipiteensä maltillisemmin.

Niittyrannan kaavoituksen estämisellä aikoinaan olisi mahdollisesti voitu tämäkin tilaisuus estää.

Se on  kenties ollut taloudellinen arvovalinta aikoinaan, että Niittyrantaan on kaavoitettu runsaasti asuintontteja.

IMG_5991
Niittyrannan ruovikossa on sähkökaapeleita.

Opettajan pitäisi osata teknologiaa

Näyttökuva 2017-03-12 kello 21.24.14

Kuntavaaliehdokas on vuoden 2017 kuntavaalien alla käsittämättömän monen pulman edessä. Valotan tässä omia kokemuksiani aikaisempien kuntavaalien aikaan ja vuoden 2017 vaalityön vaiheista ja vaikeuksista, esimerkiksi puolueen kuntavaaliohjelmasta, omista tavoitteistani, vaalikoneisiin vastaamisesta, vaalikuvasta, mainonnasta ja vaalivideoista.

 Vuoden 2008 kunnallisvaalit

Aloitan vuodesta 2008, jolloin rupesin opettelemaan tietokoneen käyttöä työpaikallani tehdäkseni vaalimainoksen kunnallisvaaleja varten. Opin viimeistään silloin käyttämään Wordin tekstinkäsittelyohjelmaa, kirjoittamaan tekstejä eri alustoille ja lisäämään valokuvan vaalimainokseen. Siitä alkoi myös kiinnostukseni digitaaliseen mediaan.

Eri digitaalisen palveluiden käyttö yhteiskunnassa on sittemmin arkipäiväistynyt, koska lähes kaikilla on jo tietokone, kannettava tietokone, iPad ja/tai älypuhelin.

Vuoden 2012 vaalien aikaan kirjoitin Kalevaan hartaan mielipidekirjoituksen Digitaalinen kunta. Moni kirjoituksen ajatuksista on edelleen ajankohtainen. Rupesin opiskelemaan lisää koulutusteknologiaa ja opettelin käyttämään iPadia vaalivideoiden teossa.

Vuoden 2017 kuntavaalit

Vuoden 2017 kuntavaalit (nimi vaihtunut kunnallisvaaleista) asettavat digiseniorinkin haasteiden eteen. Pitäisi esimerkiksi osallistua kuntavaaliristeilyille, kuntavaalikoulutuksiin ja kotikunnan vaalitilaisuuksiin, jotta tietäisi, mitä oma puolue mistäkin asiassa ajattelee.

Ei puolue tietenkään ajattele, mutta ehdokkaana minun tulee tietää, minkälaisiin arvoihin olen sitoututnut.

ÄÄNESTÄJÄLLÄ ON OIKEUS TIETÄÄ, MITÄ KUNTAVAALIEHDOKAS AJATTELEE ESIMERKIKSI KOULUTUKSESTA, KAAVOITUKSESTA, KUNNAN ELINVOIMASTA, KULTTUURISTA TAI TULEVASTA SOSIAALI- JA TERVEYSUUDISTUKSESTA, SOTESTA.

Niihin olen vastannut tekemällä vaalimainoksen, vastaamalla vaalikoneisiin ja kirjoittamalla päivityksiä kotisivuille.

Puolue lähettää sähköpostia tärkeistä asioista

Kuntavaaliehdokkaan sähköpostiin tulee valistuskirje toisensa jälkeen, vaalivalokuvan kuvausohjeita ja -aika, äänestysnumero, ehdokkaan kirjeitä ja mainosbanneriohjeita, mainospohjia, kehotuksia vastaamaan vaalikoneisiin ja muuta hyödyllistä ja välttämätöntä tietoa. Poimintoja byrokratian purkutalkoista -aineistosta löysin oikeita makupaloja, kuten joukkorahoituksen käytäntöjen helpottaminen ja suojelupäätäksen purkamiseen liittyvä muutos.

Kuntavaaliehdokas saa halutessaan lukea kymmeniä sivuja tekstejä ja ottaa käyttöönsä mainoskuvia, joita voi käyttää vaikka omalla Facebook-sivulla. Kaikki aineisto on monen salasanan takana kehotuksella, että käyttäjätunnuksia ei saa jaella kenellekään. En  jaakaan, kun en aina niitä itsekään löydä. Onneksi sähköposti on niin älykäs, että sen ansiosta löydän yleensä tunnukset pienen harmittelun jälkeen.

Vilkaisin Keskustan kuntavaalikakkaraa, tavoitteita seuraavalle vaalikaudelle, ja se vaikutti kummallisen tutulta. Sehän noudatti omia poliittisia ajatuksiani lähes kokonaan! Vain kansainvälisyys puuttui, mutta sekin saattoi löytyä rivien välistä.

Näyttökuva 2017-03-11 kello 8.31.12

Vaalimainoksen tekoon meni päivä

Vaalimainoksen teko tuntui aluksi lastenleikiltä. Avasin vain yhden aineistopankin kymmenistä eri mahdollisuuksista, purin zipin koneelleni, avasin Wordin ja laitoin kuvan paikalleen, yhteen monesta pohjasta. Tekstikin tuli lähes itsestään ja oli varmaan tosi houkutteleva.

Totuus oli kuitenkin se, että rupesin tekemään mainosta Pages-ohjelmalla, jossa mikään ei toiminut yhteistyössä Dropboxiin ladattujen tiedostojen kanssa, vaikka pakersin koko päivän etsien koneeltani edustavia kuvia ja kirjoitettuja vaalitekstejä.

Lopulta oli pakko kilauttaa kaverille, joka teki mainoksen tuossa tuokiossa! Miten yksinkertaista, jos osaa! Hän näytti, miten mainos tehdään valmiille pohjalle, joten voin nyt lähettää painokelpoisen mainoksen kirjapainoon tai monistaa vaalimainoksia omalla kotikoneella.

Vaalivideo edelleen tekemättä

VAALIVIDEON TEKOA OLEN HARJOITELLUT NIIN MONTA KERTAA, ETTÄ EN KEHTAA EDES TUNNUSTAA.

Yksi valmis videonpätkä on edelleen luonnoksen asteella ja muut kaksi vielä tekemättä. Videoilla saattaa valita vastattavakseen kolme kysymystä seitsemästä, joista minua kiinnosti esimerkiksi kysymys, mitä mullistaisin kotikunnassani?

Ehkä YLE:ssä on nähty vaalivideoiden teossa jotain sellaista, että ihmisten pitää oppia uusia tapoja vaikuttaa asioihin ja olla mukana digitaalisessa kehityksessä vaikka pakosta. Vaalikoneisiin vastaaminen tuntuu lähes kuntavaaliehdokkaan pääsykokeelta.

Ammattilaisten tekemiä videoita voi laittaa omille verkkosivuilleen, mutta vain itse tehdyt 30 sekunnin videot voi julkaista YLE:n vaalikoneessa. Kysymyksiin olen vastannut, mutta ymmärtääkseni koko paketti pitää julkaista kerralla.

Vuoden 2017 kuntavaalit näyttävät olevan monella tasolla vaikeammat kuntavaaliehdokkaalle kuin mitkään edelliset.

TOIVOTTAVASTI VAALIKONEISSA JA MUISSA VAALEIHIN LIITTYVISSÄ PALVELUISSA AJATELLAAN MYÖS KÄYTTÄJÄNÄKÖKULMAA.

Toreilla tavataan kaikkien puolueiden kuntavaaliehdokkaita

Yhteistyötä tarvitaan kaikkien puolueiden ehdokkaiden kanssa, vaikka äänestäjistä kilpaillaan kuinka kiihkeästi tahansa. Yhteistyö onkin suomalaisen demokratian tärkeimpiä piirteitä.

 

 

Kuntavaaliajatuksia

IMG_5715

 

Tervetuloa tutustumaan ajatuksiini ja tekoihini, joista voit lukea tältä opiskeluun liittyvältä sivustolta jo ennen kevään 2017 kuntavaaleja!

Olen Suomen Keskustan ehdokkaana Kempeleessä numerolla 31. Muista äänestää ja äänestä vaikka Ritvaa maaliskuun kuntavaaleissa! Minulla on vankka kokemus luottamustehtävistä!

Kolme teemaa alla lähimpänä sydäntäni, jos minut valitaan Kempeleen valtuustoon!

Ikätovereiden verkonkäyttö houkuttelevaksi

Ikäihmiset haluavat olla omassa kodissaan mahdollisimman kauan, ainakin siltä näyttää sekä tutkimusten, että ihmisten mielipiteiden valossa. Myös kunnalle tulee halvemmaksi jos seniori asuu omassa kodissaan.

Innostan senioreita käyttämään digitaalisia palveluita, jotka helpottavat kotona asumista. Seniorilla pitäisi olla auttavat taidot tekniikan käytössä, oma sähköposti ja omat pankkitunnukset. Jos itse hoitaa asioitaan, voi tuntea myönteistä omanarvon tunnetta kuten  työaikana.

Päiväkoti vai äiti paras kasvattajana

Päiväkodin lapsiryhmien koko pienenä, koska viiden ensimmäisen vuoden aikana pohja lapsen myöhemmälle elämälle.

Ensimmäisen lastenlapsen kasvua seuratessani olen ajatellut, miten kalliarvoista aikaa ensi vuodet ovat ihmisen elämässä. Lapsi oppii aivan hurjaa vauhtia asioita, hän kehittyy omaksi persoonakseen ja oppii elämisen taitoja.

Olisi hyvä, jos äiti lapsen parhaimpana hoitajana silti voisi sovittaa kotona hoitovapaalla olemisen, opiskelun, ammatin hankkimisen, perheenäidiksi kasvamisen ja työssäkäynnin samaan yhtälöön. Se näet näkyy myöhemmin eläkkeen määrässä. Vaikka perhe niin sanotusti osaa päättää, voi yhteiskunta ohjata järjestelyjä sosiaalietuuksien ja työelämän järjestelyillä poliittisesti haluttuun suuntaan.

IMG_1335
Lapsen paras paikka on koti nallenkin mielestä, vaikka päiväkodin tädit ovat kasvatuksen ammattilaisia.

Keskustan ajatuksena on, että vanhempi hoitaa lasta kotona kauemmin. Se on mielestäni samalla hyvä ja huono asia, mutta asioiden parempaan tilaan päästään vain yhteisesti, muidenkin puolueiden kanssa neuvottelemalla ja lainsäädännöllä.

Sydän on aina kaikenikäisten oppijoiden puolella. Erityislapset ja nuoret tarvitsevat sopivasti tukea myöhemminkin.

Luontoliikkuminen on vanha juttu!

Kannustan kaikkia luontoliikkumiseen vaikka kamera kädessä. Jos liikut vähemmän, laita siemeniä kukkapurkkiin ja seuraa kevään tuloa.

Perheemme on aina liikkunut luonnossa. Se on ollut tapana lapsuusvuosista ja siksi se onkin niin tuttua. Ruuhkavuosien aikana hyötyliikuntaa oli enemmän kuin tarpeeksi, mutta aivan huviliikkumistakin harrastettiin jalkapallon ja jääkiekon parissa. En minä, vaan lapset isänsä kanssa.

Liikunnallinen elämäntapa vaatii nykyään noin 13000 askelta sykemittariin päivässä, vaikka todellisuus ei tietysti ole aivan niin liikunnallista.

Kuitenkin hiihtoladut talvella ovat tuttuja, marjastus ja sienestys kesällä hauska liikuntamuoto. Kalastus kuuluu kesän kohokohtiin, mutta minun osaltani etäämmältä vain kameran kanssa kulkemiseen.

Kempeleessä on hyvä harrastaa kaikenlaista liikuntaa, jos siihen vielä innostettaisiin toisiamme.

 

Palvelintila omalle medialle

Nyt se alkaa olla totta, että kaikki sisältö laitetaan samalle suomalaiselle palvelimelle, LOUHI. Sivusto tehdään Oulun ammattikorkeakoulussa, kansainväliset ITB-opiskelijat keräävät kaikki sisällöt samalle palvelimelle ja samalle verkko-osoitteelle eli domainille.

Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on sujunut oikein hyvin minun näkökulmastani. Podcasteja kokeillaan ainakin Sound Cloudiin.

Kiinalainen sosiaalisen median palvelu Weibo kiinnostaa käyttäjämäärän takia.

 

12935461_465332536990323_863883505_n
Photos of Syote National Park in Sina Weibo.

It is finally true, that I have a Web hosting service for my media. We chose LOUHI. The ITB-students of UAS of Oulu have been making a media platform for different media content.

 

Koulutusteknologiaprojekti (LET)

 

 

WP_20150411_16_54_45_Pro
Latu on auki, kun projekti alkaa parin kanssa. Matkalla kohdataan sään vaihteluita, mutta niin vain päästään vihdoin tunturille, josta näkee kauas. Ylläksen hiihtoreissu keskeytti sopivasti projektin, jonka esittely on 5. päivä toukokuuta 2015 Oulun yliopistolla

 

”Potkua koulutussuunnitteluun –kurssi verkkoon”

Projektin tarkoituksena oli tuottaa pilottina verkkokurssi koulutuksen suunnittelijoille lähinnä aikaisempien materiaalien pohjalta ja osallistumalla nykyiselle kurssille. Asiakasosapuoli muokkaisi tarvittaessa kurssin tarkoitukseen sopivaksi ja toteuttaisi sen kokonaan verkossa syksyllä 2015.

Projektiryhmä ja muut osapuolet 

WP_20150427_09_12_59_Pro (1)
Essi-opettaja on väitellyt koulutusteknologian alalta.

 

WP_20150427_09_13_03_Pro (1)
Anni-opettaja osaa jo verkkoluennoinnin taidon.

 

 

 

 

 

 

 

 

Asiakasosapuoli oli OK-Opintokeskus ja sen edustajana Hanna Alaniska OK-Opintokeskuksen Oulun toimipaikasta. Projektiryhmä oli Ritva Rundgren ja toinen opiskelija Eeva, joka oli aika pieni ryhmä tehtävän suorittamiseksi, vaikka sen saattoi todella nähdä vasta projektin päätyttyä. Yliopiston ohjaajat olivat Essi Vuopala ja Anni Lantto ja toimivat saumattomasti, josta opiskelijoiden oli mahdollista nähdä pariopettajuuden tuomia etuja.

Tehtävään perehtyminen ja aikataulu

Aloitimme ohjeiden mukaisesti projektissa mukana olevien yhteisellä tapaamisella OK-Opintokeskuksen tiloissa Oulussa. Tapasimme myöhemmin myös yliopistolla. Projektiesittelyt olivat

Oulun yliopistolla ti 5.5.2015 klo 10.15-11.45. Perehdyimme projektin aikana OK-Opintokeskuksen toimintaan vapaan sivistystyön alalla ja ainoana verkossa toimivana oppilaitoksena.

Verkkokurssi kouluttajille

Kuuntelimme asiakkaan tehtävänantoa ja pääsimme alustavasti käsiksi aiheeseen. Verkkokurssin suunnittelu oli täysin uutta minulle monessakin asiassa, mutta verkko-opetukseen aiemmin perehtyneen työparin kanssa se oli helpompaa ja muihin projekteihin verrattuna projektimme oli ainoa suomenkiellellä toteutettava. Olen osallistunut verkkokurssille vain opiskelijan ominaisuudessa, mutta koskaan en ole ollut suunnittelijan saappaissa.

Projektin tarkoituksena oli suunnitella entisen aineiston pohjalta verkkokurssi sellaisille henkilöille, joilla ei välttämättä ole pedagogista koulutusta, mutta jotka silti kouluttavat omissa organisaatioissaan pääasiassa vapaaehtoisia järjestöihmisiä. Monet järjestöt ovat tuttuja oman osallistumisen kautta. Yhteiskunnan toiminnan näkökulmasta ajatellen ne tuottavat kolmannen sektorin palveluita merkittävässä määrin.

Selkeä struktuuri ja täsmällinen aikataulu

Näyttökuva 2015-5-14 kello 16.31.01

Ohjaajamme tekivät selväksi, että aikataulu ja suunnitelma on syytä tehdä mahdollisimman tarkkaan ja pysyä niissä koko projektin ajan ja, että kaikesta sopimisesta tulee tiedottaa kaikkia osapuolia. Tiivis projektityö on kuitenkin vaatinut vain vähäistä tietojenvaihtoa.

Simulointia ja pilotointia

Tarkan suunnitelman tekeminen taustateorioineen tuntui vaikealta monestakin syystä, mutta haasteista välittämättä ja innostuneena keksimme silti jotain uutta Diakonissalaitoksen kahviossa erään tapaamiskerran jälkeen: ”Simulointi”! Teorian kirjoittaminen auki ennen projektia ei tuntunut mielekkäältä, mutta ymmärsin sen kuuluvan yliopisto-opiskeluun. Teoriaa on koko lukuvuoden jauhettu monella koulutusteknologian kurssilla, muun muassa TEL-kurssilla.

Englanninkieli aiheutti minulle vaikeuksia muistaa taustateoreettisia kokonaisuuksia, mutta parin kanssa pohtiminen oli hedelmällistä ja teoreettinen viitekehys avautui uudella tavalla. Kielitaito parani ja osallistuminen samanaikaiseen TEL-kurssiin. Omassa opettajan työssäni en liene ajatellut erityistä kasvatuksen teoriaani, mutta jälkeenpäin arvioiden tunnistan oman opettamisen perustuneen juuri minulle sopiviin teorioihin.

WP_20150330_08_44_38_Pro
TEL- eli Designing Technology-kurssilla tehtiin oppitunteja muun muassa japanilaisesta Kojikista ja Kalevalasta.

Taustateoria

Asiakasosapuoli antoi kirjallisuusvihjeen aikuisopiskelun alalta. Taustateoriaksi valitsimme simuloinnin, vaikka myös muita teorioita olemme käyttäneet kuten konstruktivismia. Verkko-oppimisen teoria on melko nuorta, samoin sen tutkimus korkeintaan niin vanhaa kuin internetin avulla on opetettu ja opiskeltu. Pohdimme, miten oppimista voi oppia, oppiiko opettaja enemmän, voiko tietoa kaataa toisen päähän, auttaisiko toisen asemaan asettuminen, kuten verkko-opetuksessa voi olettaa olevan.

Lähteiden etsintää ja alustaan perehtymistä

Parini vietti päivän Oulun pääkirjastossa etsimässä lähteitä. Minä istuin tietokoneella perehtymässä alustoihin; työparin kanssa on erittäin hyödyllistä työskennellä verkossa, koska yhdessä voi tarkistaa tietoja ja suunnitella projektia. Kokeilimme esimerkiksi Googlen Sitesia, joka ei ollut sopiva silloisella tietämyksellä, vaikka nykyisellä tiedolla se olisi ollut aivan mahdollista.Näyttökuva 2015-4-20 kello 21.02.39

Käytimme Googlen Hangoutsia suunnittelemaan seuraavia siirtoja, tutustuimme dokumenttien muokkaamiseen yhteisesti, jaoimme näyttöä virtuaalisesti ja pääsimme projektiviidakkoon, josta ei näyttänyt olevan ulospääsyä. Välineiden merkitys korostui etäneuvottelussa ja niiden hallinta edisti oppimista, vaikka kaikki ei aina sujusikaan yhdellä napin painalluksella.

Näyttökuva 2015-4-20 kello 18.44.04 Blogi WordPressiinNäyttökuva 2015-4-20 kello 18.46.28

Projektin dokumentointipaikaksi valittiin WordPress, johon kutsuimme lukijoiksi ja myös muut projektissa mukana olevat ja, josta projektin eri vaiheita voisi seurata ja, jossa olisi voinut syntyä keskustelua osapuolten kesken. Aiemman kokemuksen perusteella blogikirjoittaminen saattaisi sopia tähänkin projektiin. Keskustelua ei kuitenkaan syntynyt eikä siten simulointikokemuksia.

Asiakkaamme, ohjaajamme ja me olimme haasteellinen kokoonpano. Minä, vanha opettaja, joka on nähnyt elämää ja ihmisiä, ja muut omalla taustallaan työskentelimme projektin parissa muiden velvollisuuksien parissa ja mielessä omat tavoitteemme.  Blogin teko-ohjeet löytyvät kahdesta linkistä  YouTubesta. Videot ovat ensimmäiset ohjevideot. Toivon, että muutkin opettajat uskaltautuvat kokeilemaan, vaikka tulos ei olisikaan täydellinen.

Opettajuus testissä

Opettaja minussa tarkkailee ja päättelee, punnitsee ja tekee lopulta oman päänsä mukaan. Marssijärjestys oli kuitenkin selvä, mutta minusta tuntui lähes koko ajan, että projekti on liian vaikea toteuttaa. Se tuntemus osoittautui lopulta vääräksi, koska en ole mikään perusteellinen pohtija, vaan menen usein sieltä, mistä aita on matalin. Argumentointi ja kokemusten yhdistäminen edisti projektia. ”Tuo ja tuo on hyvä näkökulma tässä yhteydessä” ja projektimme eteni. Se olisi niin ikään voinut keskeytyä hyvin helposti.

Olen ikäisiini verrattuna hyvin perehtynyt moneen yhteiskunnalliseen ilmiöön liittyviin koulutusteknologisiin alustoihin ja niiden tuottamiin arjen hyötyihin. Minulta voi kysyä ratkaisua lukuisiin monilukutaitoa ja kielitaitoa vaativiin ongelmiin. Omaan opettajan etiikkaani kuuluu mielestäni se, että kysyjä saa vastauksen vaikeisiinkin tietoteknisiin kysymyksiin.

Internetin mahdollisuuksista

Tiedän paljon verkon mahdollisuuksista aikuisten opiskelussa, oppimisessa ja tiedonhankinnassa. Oulun seudulta ei löytyne kaltaistani ”Citizen Tutoria”. LET-opiskelu on antanut valmiuksia ja taitoa riisua oma foliohattu pois verkkoon astuessani. Useammasta lähteestä olen lukenut ja saanut kokemuksia siitä, että teknologian käytössä ei myöskään löydy kaiken osaavaa nimeltä mainittua henkilöä. Jokaisen on vain itse pääteltävä, mitä uskaltaa kokeilla pitäen kuitenkin mielessä, että suurin osa ihmisistä toimii oikein globaalistikin. On kuitenkin hyvä, että saamme tilaisuuden oppia toisilta, matkia toisten tapaa asennoitua teknologisiin alustoihin ja välineisiin ja opiskella omaa medialukutaitoamme.

En halua kerrata ominaisuuksiani toimia projektityössä ihmisten kanssa, koska ne eivät ole niin mairittelevia, mutta olen selvinnyt niillä taidoilla läpi työelämän. Jo sitä pidän riittävänä saavutuksena, vaikka itsekriittisyyteen on aina aihetta, eikä sähläävää käytöstä ei mitenkään voi perustella siitäkään näkökulmasta käsin, että en kykene kovin analyyttiseen ajatteluun. Parityöskentely on opettanut tarkistamaan tietoa tarkistamisen jälkeenkin ja arvostamaan logiikkaa sekä sanoissa että teoissa. Erityisesti sanojen merkityksen tarkistaminen oli minulle uutta, koska olen jämähtänyt siinä asiassa kirjahyllyssä pölyttyvän sivistyssanakirjan tasolle.

Simuloinnilla suoraan asian ytimeen

Näyttökuva 2015-4-18 kello 22.18.42
Hanna Alaniskan tervetulotoivotus kurssille ”Potkua koulutussuunnitteluun” kuultiin sekä Helsingissä että Oulussa Adobe Connectin avulla.

Osallistuimme kolmen päivän verkkokoulutukseen, jossa avautui oiva mahdollisuus perehtyä käytännössä kouluttajien taustaan verkkokoulutuksen suunnittelun helpottamiseksi. Materiaali oli hyvin suunniteltu, taloudellisesti rakennettu ja moneen kertaan toteutettu, joten minuuttiakaan ei mennyt hukkaan.

Olisin erään päivän päätteeksi kysynyt asiakasosapuolelta projektimme vaiheista, mutta kello oli tasan 15.30 eikä se enää sopinut. Opin siinä täsmällisyyttä, eikä se olisi sopinutkaan, koska muutkaan osalliset eivät olleet paikalla.

Koulutuksen toteuttajan suunnitelman pitää olla mahdollisimman tarkka ja selkeä kaikille osallistujille. Palautteessa sitten arvioidaan koulutusta ja sen hyötyä ja kehittämisehdotuksia.

Pilotointivaihe jäi toteutumatta

Aitoa pilotointia ei toteutettu projektissamme, mutta se olisi ja on edelleen mahdollista tehdä yhdessä tai kaikissa Eliademyn moduuleissa. Pilotoinnin voisi antaa tehtäväksi jollekin opiskeluryhmälle tai OK-Opintokeskuksen omille kouluttajille. Kolmas elämänvaihe aktiivisen työelämän jälkeen on vapaampaa ja antaa ajallisia mahdollisuuksia kehittyä ja oppia lisää oman kiinnostuksen mukaan. Pidän ihmisten kanssa toimimisesta ja etenkin oman viiteryhmäni, eläkeläisten, joita voin auttaa selviämään tietoteknisissä ympäristöissä.

Seuraan englanninkielisen verkko-oppimisen alaa tiiviisti, josta puolestaan on seurannut ymmärrys yhteisestä maapallosta, globalisaatiosta ja monikulttuurisuudesta sekä opettamisen, koulutuksen, sivistyksen ja ihmisyyden kehittämisen tärkeydestä meille senioreillekin. Olemme esimerkkinä seuraavalle sukupolville ja meillä on mielestäni elinikäisen oppimisen velvollisuus ja oikeus.

Avoimessa yliopistossa voi kuka tahansa opiskella monia perus- ja aineenopintoja. Miksi Suomeen ei sitten voitaisi rakentaa omaa senioreiden oppivelvollisuutta ja oppimispolkuja? Ainakin kansainvälisessä keskustelussa siitä löytyy esimerkkiartikkeli: Adult Learning: Building Paths to a Better Future (LIITE 1)

 

Sitra keräsi perustamalleen foorumille , Uusi koulutus”, ideoita koulutuksen kehittämisestä. En kuitenkaan löytänyt valituista henkilöistä varsinaisesti yhtään eläkejärjestöjen edustajaa, mikä osoittanee yhteiskunnan ajattelussa sitä, että seniorit ovat jo pudonneet tuotannon kärryiltä siitäkin huolimatta, että toimintamme pitää meidät kunnossa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Meitä on noin 1,2 miljoonaa vanhuuseläkettä saavaa henkilöä, jotka kuluttavat, tuottavat yötä ja joilla on paljon elämänkokemusta ja hiljaista tietoa. Meistä saa innostamalla irti kansantalouden kakkua kasvattavaa toimintaa aivan loppumetreille saakka, kuten hautausurakoitsijatkin tietävät.

20131106_5719
Oulun yliopistolla kasvatetaan kansantalouden kakkua, jos sitä eivät turhat rajoitukset nakerra. Senioriopiskelijat tuovat hiljaista tietoa yliopiston oppimisympäristöihin.

Citizen Tutors opettajiksi seniorikouluihin ja jakamaan osaamismerkkejä

Otaksun, että tulevaan ”seniorikouluun” tulee osaamismerkkien käytäntö, joka ryhdistää opiskelua tavoitteellisuuden ja palkitsevuuden ansiosta. Juuri tässä on mahdollisuus käyttää verkko-opiskelua, jossa kurssien osallistujia voi olla lukumääräisesti paljon enemmän kuin perinteisessä luokkahuone-opetuksessa.

Pohdiskeluni liittyy hyvin koulutussuunnittelun projektiin, sitä näkökulmasta katsottuna, että OK-Opintokeskus kuuluu vapaan kansansivistystyön toteuttajiin ja, jonka jäsenjärjestöt toteuttavat koulutustaan vapaaehtoisten toimijoiden tarpeeseen, esimerkiksi kansanterveystyön ja muun kolmannen sektorin tekijöihin.

Eliademy, luokkahuone verkossa

WP_20150313_12_37_23_Pro
Vuoden 2014 tieto- ja viestintätekniikan opettaja Jari Laru perehdytti meidät Eliademyn käyttöön, josta on video  Youtubessa.
Näyttökuva 2015-4-20 kello 18.38.19
Kokeile QR-koodia. Linkki löytyy alhaalta.

 

En puutu raportissani verkkokurssialustaksi konsultoinnin jälkeen valikoituneen Eliademyn tekniseen toteutukseen, koska sen mahdollisuudet ovat rajatulla alustalla hyvin selkeästi ja lähes käyttövalmiina, vaikkakaan ei simuloituna, saati pilotoituna. Pidän silti hyvänä uuden mahdollisuuden avaamista OK-Opintokeskuksen käyttöön, jos ei suunnitellulla aikataululla, niin lähivuosien aikana verkko-opiskelun mahdollisuuksien avartajana. Eliademyn ja OK-Opintokeskuksen alustoja voidaan integroida.

 

 

Parin kanssa työskentely tuo paljon etuja

Veden keittäminenkin olisi kai parempi tehdä parin kanssa, kun parityöskentelyssä on niin antoisaa pohtia yksinkertaisintakin kysymystä. Opinnoissa avautui myös uudenlainen käsitys oppimaan oppimisesta teknologian avulla toisten kanssa. (CSCL) Parin kanssa on ollut todella hyvä työskennellä, koska hän on niin nopea tiedonkäsittelijä, ymmärtää kielitieteilijänä sanojen merkityksen, tuottaa kirjallisesti ja puheessa hyvää suomenkieltä ja on erinomainen englannin kielen taidoissaa. Hän on myös luotettava, mutkaton ja ahkera työpari. Ikätekijä ei ole suinkaan ollut erottava vaan inspiroiva tekijä oppimisessa.

Oulun yliopiston LET-opintojen verkkoluennot sisältävät uusinta, tutkittua ja perusteltua tietoa teknologian opetuskäytöstä.

Kiitos opettajille oikein hyvästä opetuksesta ja sparraamisesta! Hyvään opetukseen on kuulunut myös ongelmanratkaisua eli opettajien opettamisen taustateoreettinen käsitys paljastuu vaivihkaa. (PBL, Sosio-Constructive Learning etc.) Takaan, että moni oppimani asia siirtyy ainakin ikätovereiden päähän, jos saan kiinni kilttejä oppilaita.

Opettajan ammatti on maailman toiseksi tärkein

Opiskelijan rooli ja opettajan rooli menevät joskus sekaisin, mutta arvostan kovasti asiantuntemusta, joita opettaja käyttää tehtävässään. Muutamia ajatuksia on vuosien varrella tullut sanotuksi ja koetuksi kuten se, että koulu olisi mukava paikka ilman oppilaita. Vaatimattomasti on niin ikään sanottava sekin, että maailman tärkeintä ammattia ei ole vielä keksittykään.

Posterin puristusta talven yllättäessä Oulun yliopiston Campuksen

WP_20150324_11_01_43_Pro
Kansainvälisille opiskelijoille on jo luminen koivukuja tuttu Oulun yliopiston kampuksella, lieneekö heille myös valjennut koulutuksen ja opiskelumahdollisuuksien merkitys yhteiskunnan kehittymiselle? Toivotamme tänne lisää ahkeria opiskelijoita muista maista.

Posteri-sanan ymmärtäminen oli minulle vaikeaa. Minusta sen olisi pitänyt olla juliste, mutta ilmeisesti puhutaan tieteellisestä posterista, jossa visualisesti esitetään projektin vaiheet ”yhdentoista sekunnin” katselua varten. Posterin painatuksen jälkeen kaikki on tietysti vesiselvää ja helppoa. Kuinkahan vaikea oppiminen on yleensäkään kenelle tahansa? Meillä on onneksi ollut riittävä mahdollisuus konsultointiin pulmatilanteiden edessä.

En osannut käyttää Oulun yliopiston opiskelijoille tarkoitettuja Microsoftin palveluita. Marssin tietohallintoon ja sain heti avun opiskelijan Microsoft-sähköpostin luomiseen ja samalla pääsyn Wordin tekstinkäsittelyyn ja PowerPointiin. Open Officen käyttö oli haasteellisempaa, vaikka käytänkin sitä omalla koneellani. Se asia hoitui nopeasti.

Lucidpress tuli myös tutuksi, kun löysin itseni toisen opiskelijaryhmän harjoituksista. Posterintekoon tuli lisää opittavia asioita. Uppouduin sen tarjoamaan Education-mahdollisuuteen, jonka saa käyttöönsä opiskelijasähköpostilla tai opettajasähköpostilla.

Loppuraportin kirjoittaminen

Opiskelun inspiroimana kirjoitan omaa projektin loppuraporttia, jonka määrämuotoisuus on luovasti toteutettu ja tehty ennen projektin posteriesittelyä. Ajattelen raportoinnin olevan kertausta siitä, mitä on tapahtunut ja minkälaisia oppimiskokemuksia olen saanut. Olen myös tosi iloinen, että ryhdyin tähän, vaikka tuloksena ei ole juuri se, mitä meiltä on tilattu. Toivon kuitenkin, että Eliademyn oppimispaketti antaa asiakasosapuolelle mahdollisuuden käyttökelpoisen kurssin viimeistelyyn jollain aikavälillä.

Projektin teknologisia työkaluja ja muita kiinnostavia verkon sovelluksia

 

Google Forms (kyselykaavake) Yllä esimerkki, jolla on helppo tehdä kyselyjä.

Google+ kehittää verkkoalustojaan, joihin Hangoutkin, tosin uuden ominaisuuden myötä voi suoraan kirjautua Messagella Hangoutiin. Suomen Google-evangkelista on Jaana Nyström, jolla on Youtube-videoita aiheesta.

Hangout on Skypen ohella verkkoneuvotteluun sopiva maksuton alusta.

Sites, Docs, Drive, Sites toimii projektialustana, Googlen Doc on hyvä tallentamisessa, mutta aivan mainio yhteiskirjoittamiseen tarkoitettu on Drive. Se toimii reaaliaikaisesti tai muutokset näkyvät kaverillesi myöhemminkin kommenttiosassa.

Gafe (oppilaitoksille tarkoitettu) Kannattaa kokeilla, jos on koulussa töissä. Oulun kaupungilla on tämä, samoin yliopistossa käytämme sitä.

Gmail Hyvä sähköposti, ei voi muutakaan sanoa, koska Googlen työkalut on niin hyvin integroitu keskenään. Toimivat ne kyllä osaksi muidenkin sähköpostien kanssa.

YouTube Tämä on suosikkini, jonne voi tehdä opetusohjelmia tai muuta sisältöä rajatta.

Adobe Connect Hyvä ja oppilaitosten ja organisaatioiden käytössä. Kuuluvuus ok, samoin näkyvyys ainakin hyvien yhteyksien päässä. Etäopetuksessa ja verkko-opiskelussa välttämätön ainakin tällä hetkellä.

Eliademy, luokkahuone verkossa Hieno suomalainen keksintö verkko-opiskeluun sekä opettajille, asiantuntijoille että opiskelijoille.

WordPress, blogialusta. Suosikki blogi-alusta, jonne olen tehnyt blogeja itselleni ja toisille, maksullista ja maksutonta versiota.

Näyttökuva 2015-5-4 kello 20.22.31

Jotform, kyselykaavakkeen tekoa varten kiinnostava ja helppo tehdä kysely.

QR-koodigeneraattori Tämä on suosikki jo monen vuoden takaa. Todella hauska ja helppo kuten oppilaat muistanevat.

Microsoft PowerPoint Hyvä moneen asiaan, muun muassa posterin tekemiseen.

Lucidpress posterin (juliste) tekoon Uusi tutustumiskohde, mutta perehtymisen jälkeen se on osoittanut käyttömahdollisuutensa posterien, mainosten, bannereiden ja muiden julkaisujen teossa. Kannattaa kysyä opiskelija- tai opettajaprofiilin käyttömahdollisuutta sieltä suoraan. Myös Canva on posterintekoon tarkoitettu alusta.

Lähteet:

https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/11856/isbn9789526054841.pdf?sequence=1

Hemminki, M., Erkkilä, M & Valovirta, T. 2010. Innostu ja onnistu opetuksessa. Tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki. Aalto-yliopisto.